Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääketiede. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääketiede. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Uutuus: Ober, Sinatra & Zucker: Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö, 3. painos

Ihmiset ovat kautta historiansa vaeltaneet, istuneet, seisoneet ja nukkuneet maan kamaralla - tietämättä, että kosketus maahan siirtää kehoon luonnollisen sähköisen varauksen. Vasta tällä vuosisadalla geo- ja biofysiikan, sähkötekniikan ja -fysiologian sekä lääketieteen asiantuntijat ovat tutkineet ja selittäneet tietoa tästä yhteydestä ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle.

Maan pinta on täynnä luonnollista, sähköistä energiaa. Maadoittuminen tarkoittaa itsensä yhdistämistä maan pinnan kanssa istumalla tai kävelemällä paljain jaloin tai nukkumalla maadoittavalla lakanalla. Maadoittuminen palauttaa ja ylläpitää ihmisen keholle luonnollisinta sähköistä tilaa, mikä edistää terveyttä ja toimintakykyä jokapäiväisessä elämässä.

Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö -kirja selittää, kuinka maadoittuminen saattaa olla terveydellemme yhtä perustavanlaatuista kuin auringonvalo, ilma, vesi ja ravinteet. Ota yhteys maahan ja parane!

Kirjan kirjoittajat ovat kaapelitelevisioteollisuuden uranuurtaja Clinton Ober, kardiologi, kirjailija ja sähkölääketieteen asiantuntija Stephen T. Sinatra ja terveyskirjailija Martin Zucker. Kirjan 3. painos on tarkistettu, uudistettu ja edelleen laajennettu. Se sisältää yhteensä 20 sivua maadoittumisesta tehtyjen tieteellisten tutkimusten yhteenvetoja.

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Ober, Clinton, Stephen T. Sinatra & Martin Zucker (2022). Maadoittuminen kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö. 3. tarkistettu, uudistettu ja laajennettu painos. Kurikka: Valmiixi. 308 s. Etukannen kuva: C. Gripenberg, takakannen kuva: P. Peltoniemi. ISBN 978-952-5965-75-9 (osa-4-värikuv.). UDK 615.8, YKL 59.4. Paino 440 g, pm-luokka 4. Ilmestymisaika 30.11.2022.

Jälleenmyyjät:
Tilaukset kustantajalta:
  • 28,90 e/kpl (sis. alv 14 %) + postituskulut
  • tilaa
  • toimitus etukäteislaskutuksella tai postiennakolla
Päivitetty 03.01.2025.

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Kirja-arvostelu: Maadoittuminen lisää luovuutta ja lievittää stressiä

- Huonomaineinen stressikin voi olla hyväksi, mutta toimiakseen se tarvitsee vastapainoksi jotain muuta, kuten esimerkiksi maadoittumista, kirjoittaa Saaga Saarnisola. Hän on arvostellut Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö -kirjamme. Pitkä artikkeli on luettavissa Kolmassilma.net-sivustolta.

Stressiä ei voi nykymaailmassa aina välttää, mutta miten katkaista jatkuva stressi alkuunsa? Yksi yksinkertainen keino voi olla maadoittuminen.

Saarnisola kertoo, mitä maadoittuminen oikeastaan tarkoittaa, miten sen puute ilmenee ja miten maadoittuminen vaikuttaa, myös terveyteen. Lisäksi artikkeli sisältää vinkkejä siitä, miten ja missä maadoittua ja tarjoaa yksinkertaisen maadoittumisharjoituksen, jota jokainen voi kokeilla.

Artikkelin pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täältä. Saarnisola on kirjoittanut aiemmin toisenkin artikkelin maadoittumisesta. Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö -tietokirjaa voi tilata verkkokaupastamme tai jälleenmyyjiltä kautta maan.


Viitteet

Ober, Sinatra & Zucker (2022). Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö. 3. tark., uud. & laaj. p. Kurikka: Valmiixi.

Saarnisola, Saaga (2018). Maadoittuminen on yhteyttä maahan. Kuudesaisti.net.

Saarnisola, Saaga (2020). Maadoittuminen lievittää turhaa ressiä ja parantaa luovuutta. Kolmassilma.net.

Päivitetty 26.02.2025.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Ober, Sinatra & Zucker: Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö, 2. painos

Ihmiset ovat kautta historiansa vaeltaneet, istuneet, seisoneet ja nukkuneet maan kamaralla - tietämättä, että kosketus maahan siirtää kehoon luonnollisen sähköisen varauksen. Vasta tällä vuosisadalla geo- ja biofysiikan, sähkötekniikan ja -fysiologian sekä lääketieteen asiantuntijat ovat tutkineet ja selittäneet tietoa tästä yhteydestä ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle.

Maan pinta on täynnä luonnollista, sähköistä energiaa. Maadoittuminen tarkoittaa itsensä yhdistämistä maan pinnan kanssa istumalla tai kävelemällä paljain jaloin tai nukkumalla maadoittavalla lakanalla. Maadoittuminen palauttaa ja ylläpitää ihmisen keholle luonnollisinta sähköistä tilaa, mikä edistää terveyttä ja toimintakykyä jokapäiväisessä elämässä.

Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö -kirja selittää, kuinka maadoittuminen saattaa olla terveydellemme yhtä perustavanlaatuista kuin auringonvalo, ilma, vesi ja ravinteet. Ota yhteys maahan ja parane!

Kirjan ovat kirjoittaneet kaapelitelevisioteollisuuden uranuurtaja Clinton Ober, kardiologi, kirjailija ja sähkölääketieteen asiantuntija Stephen Sinatra ja terveyskirjailija Martin Zucker. Kirjan 2. painos on tarkistettu ja laajennettu. Se sisältää myös maadoittumisesta tehtyjen tieteellisten tutkimusten yhteenvetoja. - Vuosien 2020 ja 2021 suosituin terveyskirjamme!

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Ober, Clinton, Stephen Sinatra & Martin Zucker (2018). Maadoittuminen kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö. 2. tarkistettu ja laajennettu painos. Kurikka: Valmiixi. 304 s. Etukannen kuva: C. Gripenberg, takakannen kuva: P. Peltoniemi. ISBN 978-952-5965-33-9 (kuv.). UDK 615.8, YKL 59.4. Paino 430 g, pm-luokka 4. Loppuunmyyty. Ks. 3. tarkistettu, uudistettu ja laajennettu painos.
Lisätietoja:
3. tark., uud. ja laaj. painoksen tilaukset kustantajalta:
  • 28,90 e/kpl (sis. alv 14 %) + postituskulut
  • tilaus
  • toimitus etukäteislaskutuksella tai postiennakolla
Julkaistu 09.02.2018, päivitetty 03.01.2025.

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Rakkauden energian nousukausi

Lääkäri Rauni Kemppaisen Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus -kirja on esitelty uusimmassa Henkinen kehitys -lehdessä. Kirja sisältää eri tieteenalojen näkemyksiä energiasta ja pohdintoja universaalienergiasta, joka on elämänvoimaa, rakkautta.

Kemppainen kuvaa, miten universaalienergian järjestelmä yhdistää aineellisen ja henkisen, luonnollisen ja ns. yliluonnollisen. Nykyään yliluonnollisten ilmiöiden kokemista tutkitaan, myös Suomessa. Tutkijoiden mukaan olisi tärkeää ymmärtää kokemukset ihmismielen normaaliin toimintaan kuuluviksi. Kemppainen sijoittaakin ne universaalienergian korkealle värähtelytasolle, hengentietoisuuteen, joka on lähtöisin rakkaudesta.

Henkinen kehitys -lehdessä Kemppainen kertoo myös taustaa kirjan kirjoittamiselle. Työnsä kautta hän on pohtinut paljon ihmisen elämänpolkua, kuten sattumaa, kohtaloa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Kemppaisen mukaan voimme vaikuttaa energiankäytöllämme hyvinvointiimme. Materialistisessä maailmassa rakkauden energian nousukausi antaa toivoa suunnan nousemisesta ylöspäin.

Kannattaa lukea artikkeli kokonaisuudessaan! Ouroboros-kirja on esitelty sivuillamme täällä. Kirja on tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.

Toivorikkaita lukuhetkiä!

Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi


Viitteet

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi.

Kemppainen, Rauni (2017). Rakkauden energian nousukausi. Henkinen kehitys 4/2017.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Yhteys maahan - yhteys luontoon

Oletko joskus kävellyt paljain jaloin märällä hiekalla tai kasteisella nurmikolla ja huomannut pistelyä tai kihelmöintiä jaloissa tai säärissä? Tai lämmön- ja hyvänolontunteen nousevan kehoosi? Tunne on peräisin luonnollisesta, sähköisestä energiasta, jota on kaikkialla maan pinnalla.

Kyse on maadoittumisesta, yhteyden ottamisesta maahan. Maan pinta on täynnä luonnollista, sähköistä energiaa. Maadoittuminen palauttaa ja ylläpitää keholle luonnollisinta sähköistä tilaa, mikä edistää terveyttä ja toimintakykyä. (EarthingOriginal 2013.)

Kirja maadoittumisesta ilmestyi ensimmäisen kerran englanniksi vuonna 2010 ja kaksi vuotta myöhemmin suomeksi (Ober ym. 2012). Se on käännetty jo 17 kielelle, joten maadoittuminen on noussut yhä useamman tietoisuuteen ympäri maailmaa. Pian ilmestyy kirjan 3. tarkistettu ja laajennettu suomenkielinen painos.

Yhteys luontoon. Kuva: P. Peltoniemi.

Maadoittuminen on siis yksinkertaisesti itsensä yhdistämistä maan pinnan kanssa istumalla tai kävelemällä paljain jaloin. Tai kuten länsimainen ihminen voi asian ratkaista, nukkumalla maadoittavalla lakanalla. (EarthingOriginal 2013.)

Ihmiset ovat kautta historian kävelleet paljain jaloin ja nukkuneet maan kamaralla tietämättä sen tarkemmin, että kosketus maahan siirtää kehoon luonnollisen sähköisen varauksen. Monet kulttuurit ovat kunnioittaneet yhteyttä maahan ja niiden viisaat ovat tienneet, että maa sisältää parantavaa voimaa. Kuitenkin vasta tällä vuosisadalla geo- ja biofysiikan, sähkötekniikan ja -fysiologian sekä lääketieteen asiantuntijat ovat tutkineet tätä yhteyttä ja selittäneet sen merkitystä ihmisen terveydelle. He ovat todenneet, että maan energia tasapainottaa kehoa, mikä voi vähentää tulehdusta ja kipuja.

Nykyinen elämäntyyli eristää meidät maasta ja sen energiasta kumi- ja muovipohjaisilla kengillä, emmekä tietenkään enää nuku maassa. Fyysisen kosketuksen puuttuminen maahan näyttää häiritsevän fysiologiaamme, mikä aiheuttaa tulehdusta, särkyjä, väsymystä, stressiä ja huonounisuutta. Yhteyden palauttaminen maahan lievittää oireita ja jopa poistaa niitä. Leikkauksesta, vammasta tai vaativasta urheilusuorituksesta palautuminen nopeutuu. Ihmiset nukkuvat paremmin, ovat tarmokkaampia ja voivat paremmin.

Maadoittuminen-kirjan ovat kirjoittaneet kaapelitelevisioteollisuuden uranuurtaja Clinton Ober, kardiologi, kirjailija ja sähkölääketieteen asiantuntija Stephen Sinatra ja terveyskirjailija Martin Zucker. Kirja kertoo, kuinka Ober löysi maan luonnollisen energian parantavan voiman käytettyään vuosia sen tieteelliseen todentamiseen.

Tohtori Sinatra pitää maadoittumista suurimpana läpimurtona 40 vuotta kestäneellä urallaan kardiologina. "Mahdolliset edut aivoille, sydämelle, lihaksille, immuniteetille ja hermostolle - koko elimistölle ja vanhenemisen hidastamiseen - ovat valtavat", hän sanoo ja pitää asiaa myös lääketieteen kannalta isona. Maadoittuminen on yksinkertainen, tehokas ja kustannuksia alentava keino yleisiin sairauksiin ja kipuihin.

Kirjassa esitetyt maadoittumista koskevat tutkimukset selittävät, kuinka kosketus maahan vähentää kroonista kipua, stressiä ja parantaa unta. Ympäri maapallon tämän ovat kokeneet tuhannet ihmiset, joiden elämäntapaan maadoittuminen on kuulunut vuosikymmeniä. Kirja esittää todisteita, joiden mukaan fysiologiassa tapahtuu merkittäviä, hyviä muutoksia osoituksena elimistön uudistumisesta ja terveemmästä toiminnasta. (Ober ym. 2018.) Maadoitustutkimuksista on julkaistu myös katsaus arvostetussa ympäristöterveyden lehdessä (Chevalier ym. 2012).

Maadoittumista ei suotta pidetä kirjassa kaikkien aikojen tärkeimpänä terveyslöytönä. Se saattaa olla terveydellemme yhtä perustavanlaatuista kuin auringonvalo, ilma, vesi ja ravinteet. (Ober ym. 2018.)

Maadoittuminen herättää mielenkiintoisen kysymyksen: Onko kosketuksen puute maahan kroonisen tulehduksen syy nyky-yhteiskunnassa? Tulehdusta pidetään yhä useammin kroonisen kivun ja suurimpien terveyshäiriöiden pääsyynä mukaan lukien sydän- ja verisuonitauti, diabetes, nivelrikko, Alzheimerin tauti ja syöpä. Suora fyysinen kosketus maahan näyttää sammuttavan tulehdusta, kun negatiivisesti varautuneita elektroneja, joita on kaikkialla maan pinnalla, siirtyy kehoon, missä ne neutraloivat positiivisesti varautuneita haitallisia vapaita radikaaleja, jotka liittyvät krooniseen tulehdukseen. (Ober ym. 2018.)

Yhteys maahan. Kuva: P. Peltoniemi.

Maadoittuminen siis yhdistää meidät luontoon - terveyden ja paranemisen lähteeseen. Löytäisipä yhä useampi kaiken sen hyvän, mitä luonto meille tarjoaa! Se on aivan yhtä tarpeen talvipakkasilla kuin jälleen kevään koittaessakin.


Viitteet

EarthingOriginal (2013). What is Earthing? Video 27.03.2013. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?time_continue=100&v=Z4F8mterVGE

Ober, Clinton, Stephen Sinatra & Martin Zucker (2022). Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö. 3. tarkistettu, uudistettu ja laajennettu painos. Kurikka: Valmiixi.

Chevalier, Gaétan, Stephen T. Sinatra, James L. Oschman, Karol Sokal & Pawel Sokal (2012). Earthing: Health Implications of Reconnecting the Human Body to the Earth's Surface Electrons. Journal of Environmental and Public Health, Volume 2012, Article ID 291541, 8 pages. Saatavilla: http://www.hindawi.com/journals/jeph/2012/291541/

© P. Peltoniemi.

Päivitetty 26.02.2025.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kemppaisen mukaan henkisten arvojen aika on nyt

Ultra-lehdessä 2/2017 julkaistiin lääkäri Rauni Kemppaisen haastattelu koskien Ouroboros-kirjan teemoja. Haastattelun on tehnyt Alvari Mattilainen.

Kemppainen on ideoinut kirjassaan universaalienergian järjestelmän tiedekirjallisuuden ja kosmologian pohjalta. - Energia on tieteen mukaan valoa ja tietoisuutta. Universaalienergia on elämänvoimaa ja pyyteetöntä rakkautta, jota saamme käyttää vapaan tahtomme mukaan. Vetovoiman lain mukaisesti voimme vaikuttaa energiankäytöllämme maailmaan ja itseemme.

- Kosmos, luonto, eliökunta, ihmiskunta ja ihminen on yhtä ja kuuluu samaan ikuiseen, ajattomaan, älykkääseen energiajärjestelmään eli valon maailmaan, joka on rakkautta, kirjailija sanoo haastattelussa.

Pelon ja epävarmuuden keskellä tämän tiedostaminen on entistä tärkeämpää: henkisten arvojen nousu materialistisessa ja egokeskeisessä maailmassamme voi kääntää suunnan ylöspäin.

- Näen valoa ja uskon, että nyt on henkisten arvojen vallankumouksen aika, Kemppainen toteaa. Henkisyys ja henkiset arvot ovat lähtöisin rakkaudesta. Elämän tarkoitus on tulla tietoiseksi tästä universaalienergiasta.

Ouroboros-kirjan esittely löytyy täältä. Kirja on tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista sekä kustantajan verkkokaupasta.

Hyviä hetkiä kirjan parissa!

Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi


Viitteet

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi.

Mattilainen, Alvari (2017). Ouroboros ja Universaalienergia. Ultra-lehti 2/2017: 14-15.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kirja-arvostelu: Kemppaisen universaalijärjestelmä on Rakkauden energiaa

Ensio Lakanen luki lääkäri Rauni Kemppaisen syksyllä ilmestyneen Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus -kirjan. Lakanen on geofyysikko ja Harmoninen kaikkeus - HUT, Kaiken teoria -kirjan kirjoittaja.

Ouroboros oli miellyttävä yllätys! Kirja lähtee oletuksesta, että on olemassa universaalienergia tai -järjestelmä. Se on kaikkialla olevaa ja säteilevää Rakkauden energiaa.

Kirjassa ei perustella energian tarpeellisuutta muuten kuin sillä, kuinka hyvin sen avulla voidaan selittää jokapäiväisiäkin tietoisuuden hienouksia. Tunne-/ajatusenergia saa siitä voimansa, kuten kaikki materiankin muutokset ja elävien elinvoima. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kirjassa ei ole, joten sitä ei voi pitää varsinaisen teorian luojana.

Kirja sopii suurelle osalle ihmisiä, jotka ovat päässeet ennakkoluulojen pauloista ja ovat valmiita laajentamaan ymmärrystään ja tietoisuuttaan, kuten henkinen kasvu vaatii. Myös kristinuskon valtapyrkimyksiä edistämään tarkoitetut opit saavat kyytiä.

Soisi, että Kemppaisen kirja leviää laajalle lukijakunnalle. Se toimisi hyvin myös astinlautana ymmärtämään paremmin Harmonisen Kaikkeuden teoriaa.

Ouroboros-kirjan esittely löytyy täältä. Kemppaisen ja Lakasen kirjat ovat tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista kautta maan, jälleenmyyjiltämme sekä kustantajan verkkokaupasta.


Viitteet

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi.

Lakanen, Ensio (2012). Harmoninen kaikkeus - HUT, Kaiken teoria. Kurikka: Valmiixi.

torstai 26. tammikuuta 2017

Rauni Kemppaiselle sattumaa ei ole

Oululaisen lääkäri Rauni Kemppaisen esikoisteos Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus ilmestyi syksyllä. Kaleva kävi haastattelemassa kirjailijaa tammikuun alussa. Riitta Taulavuoren tekemän haastattelun voi lukea täältä tai kirjastolinkkien kautta.

Jutussa kirjailija kertoo lääkärin työstään, jota hän harjoitti terveyskeskus- ja yleislääkärinä Oulussa. Työssään hän kohtasi useita, hieman yliluonnollisenkin tuntuisia aavistuksia. Mutta Kemppaiselle ei ole olemassa sattumaa:

- Minulla on ollut nuoresta saakka käsitys, etteivät olemassaolo, elämä ja ihmislaji voi olla sattuman oikkuja eikä elämänpolku ole kohtalon oikkujen määräämää, vaan elämällä täytyy olla jokin tarkoitus, hän kertoo jutussa.

Näitä pohdintoja Kemppainen käy myös kirjassaan. Kirjan esittely löytyy täältä ja se on tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.

Mielenkiintoisia pohdintoja!

Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi


Viitteet

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi.
 
Taulavuori, Riitta (2017). "Sattumaa ei ole". Kaleva 05.01.2017, s. 34.


Julkaistu 26.01.2017, päivitetty (lisätty linkki) 14.11.2019.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Rauni Kemppaisen valoisampaan maailmaan

Lääkäri Rauni Kemppaisen kirja Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus ilmestyi syyskuun lopussa. Kirjan esittely löytyy juuri ilmestyneestä Ääretön-lehdestä. Lehti on luettavissa myös verkosta.

Yleislääkärinä Kemppainen on kohdannut työssään kaikki elämän vaiheet syntymästä kuolemaan. Elämänpolkua pohdiskellessaan hän on miettinyt sattumaa, kohtaloa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Kirja käsittelee elämän koko polkua ja elämänvoiman eli universaalienergian käyttöä tällä polulla. Universaalienergia on pyyteetöntä rakkautta. Materiakeskeisessä maailmassa on Kemppaisen mukaan nyt henkisten arvojen aika.

Kirjan koko esittely on luettavissa uusimmasta Ääretön-lehdestä. Sivuiltamme kirjan esittely löytyy täältä ja se on tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.

Hyviä lukuhetkiä kohti valoisampaa tulevaisuutta!

Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi


Viitteet

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi.
 
Kirjauutuus: Ouroboros. Kirjaesittely. Ääretön 04/2016: 4.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Rauni Kemppainen: Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus

Ouroboros on kirja olemassaolosta, elämän ja kuoleman mysteeristä ja elämän tarkoituksesta. Se esittää lääkäri Rauni Kemppaisen ideoiman universaalienergian järjestelmän, joka kattaa kaiken aineellisen ja aineettoman - alkuperäisen todellisuuden tiedostamamme todellisuuden takana.

Kemppainen jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan ja pohdintojaan ja kirjoittaa eri tieteenalojen, mm. historian, luonnontieteiden, kosmologian ja psykologian näkemyksistä selkeästi ja ymmärrettävästi.

Kirja yhdistää ainutlaatuisella tavalla aineellisen ja henkisen, luonnollisen ja ns. yliluonnollisen. Universaalienergia ja siihen liittyvä fysikaalinen, esoteerinen ja filosofinen kuvaus kattavat ihmisen koko elämänpolun ja selittävät myös elämän tarkoitusta.

Tänä luonnonmullistusten, terrorismin, uskonsotien, pakolaiskriisin ja talouslaman aikana kirja herättelee kosmoksen, luonnon ja ihmisten yhteenkuuluvuuteen ja henkisten arvojen esiinnousuun materialismin sijaan. Sen sanoma on valoisa: voimme oppia käyttämään energiaa positiivisella tavalla. Universaalienergia on rakkautta, valoa ja tietoisuutta, joka ohjaa henkiseen kasvuun - kehon, mielen ja sielun harmoniaan.

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Kemppainen, Rauni (2016). Ouroboros - Rakkaus, Valo ja Tietoisuus. Kurikka: Valmiixi. 244 s. Etukannen kuva: Anneli Gilan. ISBN 978-952-5965-43-8. UDK 13, YKL 15. Paino 310 g, pm-luokka 4. Ilmestymispäivä 30.09.2016.

Jälleenmyyjät:
Tilaukset:
  • 29,50 e/kpl  uusi hinta 25,00 e/kpl  (sis. alv 14 %) + postituskulut
  • tilaa
  • toimitus etukäteislaskulla tai postiennakolla 
Päivitetty 03.01.2025.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Ober, Sinatra & Zucker: Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö

Maan pinta on täynnä luonnollista, sähköistä energiaa. Maadoittuminen tarkoittaa itsensä yhdistämistä maan pinnan kanssa istumalla tai kävelemällä paljain jaloin tai nukkumalla maadoittavalla lakanalla. Maadoittuminen palauttaa ja ylläpitää ihmisen keholle luonnollisinta sähköistä tilaa, mikä edistää terveyttä ja toimintakykyä.
 
Ihmiset ovat koko historiansa ajan vaeltaneet, istuneet, seisoneet ja nukkuneet maan kamaralla - tietämättä, että kosketus maahan siirtää kehoon luonnollisen sähköisen signaalin. Vasta tällä vuosisadalla geo- ja biofysiikan, sähkötekniikan ja -fysiologian sekä lääketieteen asiantuntijat ovat tutkineet ja selittäneet tietoa tästä yhteydestä ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle.

Maadoittuminen - kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö -kirja selittää, kuinka maadoittuminen saattaa olla terveydellemme yhtä perustavanlaatuista kuin auringonvalo, ilma, vesi ja ravinteet. Kirjan ovat kirjoittaneet kaapelitelevisioteollisuuden uranuurtaja Clinton Ober, kardiologi, kirjailija ja sähkölääketieteen asiantuntija Stephen Sinatra ja terveyskirjailija Martin Zucker. Ota yhteys maahan ja parane.

 Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Ober, Clinton, Stephen Sinatra & Martin Zucker (2015). Maadoittuminen kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö. 1. painoksen tarkistettu laitos. Kurikka: Valmiixi. 292 s. Takakannen kuva: P. Peltoniemi. ISBN 978-952-5965-27-8. 1. ja 2. painos loppuunmyyty kustantajalta.

3. tarkistettu, uudistettu ja laajennettu painos (2022) ja jälleenmyyjät

Päivitetty 26.02.2025.

tiistai 28. joulukuuta 2010

Tutkimuksella koko kuva?

Joulu on suklaan ehdotonta sesonkiaikaa. Suomalainen syö suklaata keskimäärin seitsemän ja puoli kiloa vuodessa (Nelonen.fi 2010). Suurin osa tästä on maitosuklaata, mutta tumman suklaan osuus kasvaa. Vuoden alussa se oli noin kymmenen prosenttia. (Op.fi 2010.)

Suklaalla on tutkitusti useita erilaisia terveysvaikutuksia. Yksi uusimmista tutkimuksista on tehty Hullin yliopistossa ja sen mukaan tumma suklaa auttaa vähentämään merkittävästi kroonisen väsymysoireyhtymän (CFS) oireita (Luquesi 2010). Tutkimus julkaistiin marraskuun lopussa Nutrition Journal -lehdessä.

Tumman suklaan tiedetään ennestään muun muassa lisäävän hyvän kolesterolin osuutta veressä ja vähentävän tätä kautta tyypin 2 diabetesta sairastavien riskiä saada sydänkohtaus. Polyfenolipitoisena se myös lisää hermovälittäjäaineiden tuotantoa aivoissa. Nyt tutkittiin kuitenkin ensi kertaa suklaan vaikutuksia väsymysoireyhtymästä kärsivillä. (Luquesi 2010.)

Tutkimus tuloksineen on mielenkiintoinen, mutta se herättää väistämättä kysymyksiä. Kuinka laajan kuvan asioista se antaa?


Tutkimusta johtaneen professori Atkinin mukaan tutkimustulokset ovat yllättävän selkeitä erityisesti sen vuoksi, että tutkimukseen osallistui vain kymmenen henkilöä, kuusi naista ja neljä miestä. Hän pitää tuloksia rohkaisevina, mutta toteaa, että lisätutkimuksia vaaditaan suuremmalla joukolla. (Luquesi 2010.) Kysymyksellä tutkimuksen antaman kuvan laajuudesta en tarkoitakaan tutkimusjoukon kokoa, vaan muuta.

Tummalla suklaalla tarkoitettiin Hullin yliopiston tutkimuksessa suklaata, jonka kaakaopitoisuus on 85 % (Luquesi 2010). Suomessa tummaksi suklaaksi kelpuutetaan vähän vaihdellen vähintään 35, 45 tai 53 % kaakaota sisältävä herkku (ks. esim. Pihlajasaari 2008). Markkinoilla olevien raakasuklaiden kaakaopitoisuus vaihtelee yleensä 50 ja 70 % välillä, mutta se voi nousta aina 99 %:iin asti. Hullin yliopiston tutkimuksessa käytetty tumma suklaa oli siis kaakaopitoisuudeltaan täysin toista kuin meillä myytävä, kymmenesosan markkinoista vallannut tumma suklaa.

Vielä mielenkiintoisempaa kuin tietää kaakaon vaikutuksesta väsymysoireyhtymään olisi tutkia oikean raakasuklaan vaikutusta ei vain ihmisten pitkäaikaiseen uupumukseen, vaan yleiseen terveydentilaan. Kun tummasta suklaasta jätettäisiin pois sokeri, mahdolliset lisäaineet ja maidon ainesosat ja niiden sijaan käytettäisiin prosessoimattomia raaka-aineita, voisi tutkimuksen tulos olla entistä odottamattomampi - myös pienellä joukolla.

Jäänkin usein tutkimusta tehdessäni miettimään, mihin nippelitietoa tarvitaan. Pienten yksityiskohtien tarkastelu voi sinänsä olla mielenkiintoista, mutta viekö se lopulta eteenpäin? Toki on tärkeää, että masennus- ja unilääkkeiden sijaan kroonisesta uupumuksesta kärsiviä ihmisiä ohjattaisiin nauttimaan oikeaa kaakaota ja suklaata, mutta yhtä tärkeää olisi muistuttaa esimerkiksi sokerin haitallisuudesta terveydelle ja tarjota sen sijaan jokin toinen, terveellinen vaihtoehto. Kokonaisuutta ei voi unohtaa yksityiskohtia tarkastellessa. Siksi mietin, kuinka suppeaa kuvaa tutkimuksilla ihmisille loppujen lopuksi luodaan.


Viitteet

Luquesi, Andrea (2010). Chocolate reduces effect of chronic fatigue syndrome, study finds. The University of Hull.

Nelonen.fi (2010). Näin tehdään suklaata pienessä suklaatehtaassa.

Op.fi (2010). Taantuma nakersi Fazeria viime vuonna (Kauppalehti.fi).

Pihlajasaari, Jouni (2008). Suomalainen syö vuodessa seitsemän kiloa suklaata. Savon Sanomat 9.11.2008.

© P. Peltoniemi.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Testaaminen ja tutkijan etiikka

Jatkan edellisen postauksen pohjalta nousseesta ajatuksesta. Erään tutkijan kanssa käymääni keskusteluun liittyen kirjoitin, että asioiden tutkimattomuus voi osoittautua tärkeäksi kokemuksellisuuden näkökulmasta. Se voi kuitenkin osoittautua myös erittäin raskaaksi, jos sitä tai tutkimusten vähyyttä ei tuoda etukäteen julki. Erityisesti lääketieteessä.

Totesin edellä myös, että lääketieteen parissa ei arvosteta ensimmäisenä kokemusperäistä tietoa, vaan tieto kerätään ja analysoidaan muiden tutkimusmenetelmien avulla. - Entäpä, jos asia ei olekaan näin? Mitä se voi tarkoittaa käytännössä?

Parvela (2010) kirjoittaa kolumnissaan testaamisesta. Hän kertoo omakohtaisen kokemuksen leikkauksesta, joka tehtiin uudella tekniikalla, tuliterällä koneella. Leikkaus meni kuitenkin pieleen. "Tulipahan testattua. Minulla nimittäin", Parvela toteaa.

Toisena esimerkkinä Parvela (2010) ottaa kolesterolia alentavien lääkkeiden testaamisen kokonaisilla sukupolvilla. Statiinien haitoista tulee jatkuvasti uutta tietoa (Tolonen 2008) ja niiden sivuvaikutukset ovat osoittautuneet odotettua vakavammiksi (MOT 2010). Silti ne ovat todellinen bisnes lääketeollisuudelle.


Eihän sen näin saisi olla, eihän? Missä on tutkijan ja tieteellisen asiantuntijan etiikka? Jo keskeneräisiä tutkimusmenetelmiä tulee testata riittävästi, ennen kuin niihin perustuvia sovelluksia voi ottaa edes kaupalliseen, saati sitten lääketieteelliseen käyttöön. Vielä tärkeämpää riittävä testaaminen ja tutkiminen on kuitenkin, kun puhutaan lääkkeiden tai rokotteiden päästämisestä markkinoille. Ei niiden kanssa voi kiirehtiä, kyse on sentään ihmisten terveydestä ja viime kädessä jopa elämästä.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2004) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun ohessa se, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat käyttävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä, jotka ovat paitsi tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia, myös eettisesti kestäviä. Laiminlyönnit ja holtittomuus erityisesti tutkimuksen suorittamisessa osoittavat piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Jos tällaisten asioiden kanssa kiirehditään ja etiikka työnnetään syrjään, ei voi todeta muuta kuin ensi kertaa junan kyytiin päässeen kaksivuotiaan sanoin: "Mennään niin lujaa, mennään niin lujaa, ettei kerkiä."


Viitteet

MOT: Kolesterolipommi (2010). YLE TV1 29.10.2010.

Parvela, Timo (2010). Testataan vähän. Kantri, Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite n:o 10, 11.

Tolonen, Matti (2008). Statiineista ALS-tautia?

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2004). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2. painos. Helsinki: Edita Prima Oy.

© P. Peltoniemi.

torstai 2. joulukuuta 2010

Kokemuksellisuus ja tutkimusmenetelmän rajat

Kirjoitin edellä tarkoituksellisesti sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Esitin, että kysymyksen "Kuka olen?" ja käsiteanalyysin välillä voisi olla yhteys.

Voihan olemisen kysymystä yrittää pohtia käsiteanalyysin keinoin, mutta ei käsiteanalyysilla kaikkea pysty aukomaan. Filosofia tarkoittaa Platonin sanoin viisauden rakastamista (Salmenkivi 2010), mutta filosofiset pohdinnat eivät riitä yksin ratkomaan kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tarvitaan siis muutakin.

Olen nähnyt kokemusperäisen tiedon arvokkaaksi, sillä tieteellisin keinoin hankitun tiedon osoittautuessa riittämättömäksi viime kädessä juuri kokemusperäinen tieto kantaa. Lääketiede on yrittänyt ratkoa terveyden salaisuutta koko olemassaolonsa ajan. Jos potilaalta esimerkiksi kielletään korkean verenpaineen vuoksi suolan käyttö, mutta hän saa verenpaineensa kuriin vaihtamalla pöytäsuolan merisuolaksi (ks. Vapa & Peltoniemi 2010), häntä ei luultavasti haittaa merisuolan puolesta puhuvien tutkimuksien vähäinen määrä. Tai jos lääkäri toteaa potilaalle, ettei tämä sairasta keliakiaa, mutta potilas voi paremmin gluteiinittomalla ruokavaliolla, hän tuskin palaa suositeltuun lautasmalliin. Kokemus merisuolasta tai alkaalisemmasta ruokavaliosta puhuu toista. Asioiden tutkimattomuus voikin osoittautua tärkeäksi seikaksi kokemuksellisuuden kannalta.

Lääketieteen parissa ei välttämättä arvosteta ensimmäisenä kokemusperäistä tietoa, vaan tiedon keräämistä ja analysoimista muiden tutkimusmenetelmien avulla. Mutta miten tämä varsinaisesti liittyy tutkimuksen tekemiseen?


Kuten olen kertonut, käytän tutkimusmenetelmänäni terminologista käsiteanalyysia. Vaikka se ei pysty käsitteiden suhteen kaikkeen, minulla ei ole tutkijana syytä vaipua epätoivoon. Sen sijaan minun on hyvä tiedostaa menetelmäni puutteet. Käsiteanalyysi ei ole maata mullistava tai järisyttävä tutkimusmenetelmä, mutta se on hyvä ja toimiva tapa saada tutkimuskohteesta lisää tietoa. Sen avulla on mahdollista ainakin havainnollistaa ja luoda selkoa muutoin vaikeasti tavoitettaviin käsitteisiin. Se ei kuitenkaan pysty vastaamaan esimerkiksi kokemuksellisiin kysymyksiin. Tässä kuvaan tulee jokin toinen tieteenala tutkimusmenetelmineen.

Ehkä lääketieteen parissa on samoin. Aiempi paradigma saatetaan hylätä, jopa suurelta osin, tai terveyttä koskeviin kysymyksiin voi lopulta vastata jokin toinen tieteenala.


Viitteet

Salmenkivi, Eero (2010). Platon.

Vapa, Mikko & Päivi Peltoniemi (2010). Merisuolattu vesi.

© P. Peltoniemi.

maanantai 18. lokakuuta 2010

Julkaisumaailmaan

Moni asia on kietoutunut viime aikoina yllättävällä tavalla yhteen. Yksi niistä on julkaiseminen.

Työstin kuun alussa referee-kierrokselta saamaani artikkelia (Peltoniemi 2010). Sen toimitustyöstä ja julkaisemisesta huolehtii oma toimituksensa, mutta kyseiseen konferenssijulkaisuun liittyvät ohjeet ovat silti tulleet tutuiksi myös kirjoittajana.

Julkaisuohjeet ovat tärkeitä kaikille tutkijoille. Yliopistoilla on omat ohjeensa julkaisuille, jotka ilmestyvät niiden julkaisusarjoissa. Tutkijan tulee tuntea ohjeet, sillä niiden noudattaminen nopeuttaa julkaisun hyväksymistä ja itse julkaisuprosessia. Esimerkiksi väitöskirjaprosessiin vedoksen tarkastuksineen kannattaa varata aikaa vähintään kaksi kuukautta, joten tutkija haluaa varmastikin lyhentää prosessia, mikäli mahdollista. (Ks. Viertola & Mäkinen 2008.)

Alunperin en suunnitellut yritystoimintaani julkaisuja - tai kyllä ne suunnitelmissa olivat, mutta tulevaisuuden visioina. Nyt näyttää siltä, että visiot alkavat toteutua odotettua nopeammin. Kesän alussa saimme ajatuksen kirjoittaa popularisoitu julkaisu Vapan tutkimuksen pohjalta: avata kehon kuuntelua kaikille siitä kiinnostuneille (ks. Vapa 2010). Nyt julkaisu (Vapa & Peltoniemi 2010) on saatavilla jo useilla paikkakunnilla ympäri Suomen ja tilattavissa myös netistä - niin ikään monesta eri nettikaupasta. Saamamme palaute on ollut todella innostavaa!


Osallistuin kuun vaihteessa Vaasan yliopistossa järjestettyyn konferenssiin GeFoText2010, jonka teemana oli väljästi ilmaistuna arvostelut: kirja-arvostelut, musiikkiarvostelut ja niin edelleen. Teema liittyi siis kirjallisuuteen, sen julkaisemiseen ja siitä kirjoitettuihin arvosteluihin sekä arvostelujen tutkimiseen ja sitä kautta muun muassa sanakirjoihin ja käännöskirjallisuuteen. Konferenssin ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen myös julkaisujen tuottamisen - julkaisemisen - näkökulmasta. Se antoi monia uusia ajatuksia kirjallisten julkaisujen esittelyjä ja arvosteluja sekä niiden kirjoittamista ja tulkintaa koskien. Esimerkiksi kirja-arvostelu kohdistuu usein näennäisesti itse julkaisuun, mutta käytännössä se voi kuitenkin kohdistua julkaisun sijasta käännökseen tai kirjailijaan.

Julkaisun saaminen painokuntoon ja sen ilmestyminen on omalla tavallaan hyvin vapauttavaa, on julkaisu laajuudeltaan sitten minkä kokoinen tahansa. Julkaisun tullessa valmiiksi muut pinnan alla odottaneet ideat saavat tilaa nousta esiin.

Tällä hetkellä työn alla onkin kaksi uutta julkaisua. Toinen liittyy biologiaan, toinen lääketieteeseen. Molemmilla julkaisuilla on tieteellinen taustansa. Edellistä ideaa olen työstänyt jo jonkin aikaa, joten se valmistunee ensin. Tosin siihen tarvitsen vielä jonkin verran kuvia. Jälkimmäinen projekti on hyvin kiehtova ja sen muotoutuminen julkaisuksi vaatii hieman enemmän aikaa. Kirjoitamme sitä kuitenkin yhdessä toisen kirjoittajan kanssa, joten työ kypsyy myös keskusteluidemme kautta. Kerron julkaisuistamme lähiaikoina lisää!


Viitteet

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta. Julkaisussa: Nissilä, N. & Siponkoski, N.. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. No. 37. Vaasa: Vaasan yliopisto, 257-268.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Vapa, M. & Peltoniemi, P. (2010). Kehon kuuntelun opas. Vaasa: Lootus-kirja.

Viertola, Virpi & Olli Mäkinen (2008). Ohjeet Vaasan yliopiston julkaisusarjoihin kirjoittaville. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 57, Pedagogiikka I. Vaasa: Vaasan yliopisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 17.08.2011.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Tutkimusmenetelmä ja näkymätön maailma

Kerroin edellä, että tutkimukseni teoriana eli teoreettisena taustana toimii terminologiaoppi. Se on erikoiskielten käsitteitä ja termejä tutkiva tieteenala (Kääntämisen opetussanasto 2010).

Minulta kesti aikoinaan aika kauan hahmottaa, että laadullisena tutkimuksena työni teoriatausta toimii itse asiassa myös tutkimusmenetelmänä. Näin on, koska laadullisessa tutkimuksessa aineistoa arvioidaan ja tutkittavia seikkoja peilataan teoriaa tai teorioita vasten ja tutkimusongelma auotaan teorian tarjoamin keinoin (Eskola & Suoranta 2008).

Laadullisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan usein myös käsiteanalyysista, mutta melko yleisellä tasolla (ks. esim. Helakorpi 2010). Käsiteanalyysi tunnetaan esimerkiksi liiketalous- ja yhteiskuntatieteissä (Näsi 1980, Takala & Lämsä 2001), hoito- ja kasvatustieteissä (Wilson 1969) sekä filosofiassa, jossa puhutaan filosofisesta analyysista. Nämä lähestyvät kuitenkin käsitteitä aika abstraktiin ja pohdiskelevaan sävyyn ja kyse on lähinnä ajattelun metodeista. Myös hermeneutiikassa ymmärtämiseen pyritään järjestelmällisellä tulkintojen tekemisen prosessilla eli hermeneuttisella kehällä (Lähdesmäki ym. 2009). Kaikissa näissä tutkija tekee tulkintoja tutkimuskohteestaan, pohtii ja tarkastelee sitä eri näkökulmista ja analysoi keskeisiä käsitteitä.

Omassa tutkimuksessani käytän näiden sijaan terminologista käsiteanalyysia. Se tarkoittaa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvien käsitteiden ja niiden välisten suhteiden selvittelyä ja kuvausta terminologisin keinoin (Suonuuti 1999, Nuopponen 2003).

Terminologisessa käsiteanalyysissa tarkastelun kohteena oleva käsite - ja sitä kautta itse ilmiö - ruoditaan systemaattisesti läpi eri kysymysten, tai vielä spesifimmin eri käsitesuhteiden, avulla. Esimerkiksi analysoidessani kehon kuuntelun käsitteitä Vapan (2010) pro gradu -tutkimuksen pohjalta käytin apuna erilaisia kysymyksiä: mitä/millaisia, mistä koostuu ja mihin kohdistuu, kuka, miten, missä ja milloin sekä miksi ja millä tuloksella (Peltoniemi 2010). Terminologinen käsiteanalyysi tarjoaa siten konkreettisempia työkaluja tutkittavan kohteen tai ilmiön tarkasteluun.


Käsiteanalyysin lopputulos voi olla hyvinkin silmiä avaava. Lukiessani esimerkiksi Youngin ja Youngin (2001) teosta oivalsin terminologisen käsiteanalyysin avulla hyvin selvästi, että sairauksien koko kuva paljastuu totaalisesti toiseksi - jos vain uskaltaa tarkastella kokonaisuutta ilman ennakko-oletuksia. Tämä käy ilmi erittäin selvästi myös Favorin haastattelusta (Posti 2010). Vastatessaan kysymykseen "Miksi on niin tärkeää keskittyä terveyteen, ei terveydentilaan?" Favor avaa asian seuraavasti:
Conditions are effects rather than causes.

Conditions relate to weak links, so are almost meaningless. In other words, give 100 people the same bad diet and they make come up with 100 different symptoms. Fix their diet and their symptoms disappear [...].

Allopathic Medicine (normal medical model) attempts to remediate (effect) symptoms rather than causes.

[...] treating symptoms always creates new symptoms requiring additional drugs + surgery to deal with the aftermath.

Addressing root causes, resolves all symptoms.
Terveydentila eli sairaus oireineen on siis hänen mukaansa seuraus, ei syy. Jos yritetään korjata seurauksia eli oireita, seurauksena on lisää oireita. Jos sen sijaan keskitytään todellisiin syihin, myös oireet katoavat. (Posti 2010.) Tosin syitä usein vain arvaillaan, kuten esimerkiksi nuoruusiän diabeteksen kohdalla (Kauhanen 2010).

Vaikka terminologisen käsiteanalyysin avulla ei luonnollisestikaan voi kuvata kaikkea tyhjentävästi, sen käyttäminen käsitteiden ja sitä kautta ilmiöiden analysoimiseen selventää kokonaiskuvaa ja voi tuoda näkyviin aivan uuden maailman: uusia puolia käsitteiden välisistä suhteista ja aiemmin tuntemattomia seikkoja itse ilmiöstä.


Viitteet

Eskola, Jari & Juha Suoranta (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere: Vastapaino.

Helakorpi, Seppo (2010). Opinnäytetyö.

Kauhanen, Hannu (2010). Nuoruusiän sokeritauti yleistyy varsinkin pikkulapsilla. Syitä voidaan yhä vain arvailla. Karjalainen 24.3.2010.

Kääntämisen opetussanasto (2010). Turun yliopisto. Kääntämisen ja tulkkauksen keskus.

Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.

Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä. Teoksessa: Koskela, Merja & Nina Pilke (toim.). Kieli ja asiantuntijuus. AFinLA:n vuosikirja n:o 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. 

Näsi, Antti (1980). Ajatuksia käsiteanalyysista ja sen käytöstä yrityksen taloustieteessä. Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja. Sarja A2: Tutkielmia ja raportteja 11. Tampere.

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta - mitä se on? Esitelmä VAKKI-symposium XXX, Vaasa 12.-13.2.2010.

Posti, Olli (2010). David Favor!

Suonuuti, Heidi (1999). Käsiteanalyysi työmenetelmänä. Teoksessa: Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus.

Takala, Tuomo & Anna-Maija Lämsä (2001). Tulkitseva käsitetutkimus organisaatio- ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodologisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja 50, 3.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Wilson, John (1969). Thinking with concepts. Cambridge University Press.

Young, Robert O. & Shelley Redford Young (2001). Sick and Tired? Reclaim Your Inner Terrain. Midpoint Trade Books Inc.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 26.7.2010.

torstai 3. kesäkuuta 2010

Kiehtova tutkimusaineisto

Kirjoitin edellä, miten tutkimuksen tavoite nousee tutkimusaiheesta. Asetettuihin tutkimusongelmiin puolestaan etsitään sopiva aineisto eli tutkimusongelma määrittää aineiston keräämisen tai hankinnan. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Tehtävänä on siis löytää sopiva aineisto. Vaikka tutkimusaineistoa ei voi suoraan verrata aterian aineksiin, jotain yhteistä niillä kuitenkin on: molempien on syytä olla mahdollisimman laadukkaita. Aiemmin mainitsemastani macasta ei olisi tullut minulle arkipäivää, tai pitäisikö sanoa arkipäivästä juhlaa, ilman sinnikästä tiimiäni. Tunsin kyllä ennestään esimerkiksi goji-marjat (ks. Superfoodit.com 2010) mutta - näin jälkikäteen - rehellisesti sanottuna maca olisi tuntunut liian kaukaa haetulta, jos olisin tehnyt päätöksiä pelkästään omien tietojeni varassa.

Päädyin myös väitöskirjani tutkimusaineistoon monen tekijän summana. Alunperin tutkimusaineistoksi kaavailemani materiaali olisi ollut saamieni kommenttien perusteella "upottava suo", joten jouduin etsimään toisen. Onneksi jouduin! Ensin tilanne tosin harmitti, mutta sitten istuin yksinkertaisesti alas etsiäkseni uuden aineiston, joka myös olisi kiinnostava.


Olin ladannut koneelleni saksankielisiä terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä tekstejä, joihin en ollut kuitenkaan aiemmin ehtinyt tutustua. Teksteissä mainittiin käsite Pleomorphismus eli pleomorfismi. En tiennyt yhtään, mitä se tarkoittaa ja myös löytämäni suomenkieliset viitteet aiheesta olivat hyvin niukkoja, tieteellisyydestä puhumattakaan. Löysin kuitenkin yhden hyvän esityksen (ks. Vapa 2009) ja vakuutuin, että aineisto on tutkimisen arvoinen.

Pleomorfismilla tarkoitetaan biologiassa mikro-organismien monimuotoisuutta, niiden muuttumista ja esiintymistä eri muodoissa (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006). Yleistäen voisi sanoa, että kyse on eliöiden esiintymisestä eri muodoissa vähän samaan tapaan kuin perhonen on ensin muna, sitten toukka ja kotelo (ks. SuomiSanakirja.fi 2010). Lääketieteen puolellakin pleomorfismi tunnetaan, mutta sitä en vielä tuolloin tiennyt, sillä ilmiötä kutsutaan siellä toisella termillä. Muutenkin pleomorfismi näkyy olevan monien tutkijoiden vahvistama ja ravitsemuksesta ja terveydestä puhuvien ihmisten, kuten Wolfen, tuntema ilmiö.

Tutkimusaineiston lähteeksi löysin saksalaisen eläin- ja hyönteistieteilijä Enderleinin (1872-1968) pääteoksen Die Bakterien-Cyclogenie, joka kuuluu bakteriologian saksankielisiin perusteoksiin (Enderlein 1981). Enderleinin tutkimus on osin yhtenevä ranskalaisen Béchampin (1816-1908) työn kanssa.

Tutkimusaineiston löytyminen on siis kohdallani jo kertomus sinänsä. Näin kiehtovaan aineistoon en olisi ikinä päätynyt ilman Suomen johtavaa verimikroskopistia, Vapaa (ks. Vapaa.info 2010), enkä kirjoittaisi nyt tässä tutkimuksen tekemisestä.


Viitteet

Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

SuomiSanakirja.fi (2010). Perhonen.

Superfoodit.com (2010). Goji-marja.

Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.

Vapa, Mikko (2009). Uusi biologia (IE:n selaimella tai SlideFinderissa).

Vapaa.info (2010). Verimikroskopia.

Wolfe, David, terveys- ja ravitsemusasiantuntija.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 29.6.2010.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Esittely ja yhteystiedot

Olen toiminut yrittäjänä yli kymmenen vuotta. Aiempi työkokemus, koulutus ja harrastukseni ovat osoittautuneet kustannustoimitustyössä ja yrittäjänä toimimisessa erittäin hyödyllisiksi.

Koulutukseltani olen FM, kääntäjä, terminologi ja tutkija. Minulla on työkokemusta kielten aikuiskouluttajana ja opettajana yli viidentoista vuoden ajalta. Olen myös toiminut kaupallisissa tehtävissä teknisillä aloilla noin kymmenen vuoden ajan.

Teen jatkotutkimusta tieteellisistä käsitteistä biologian ja lääketieteen tutkimusaineistojen pohjalta. Olen pitänyt aiheesta esitelmiä ja kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita. Tutkimusmenetelmääni liittyen olen toiminut yliopiston opettajana terminologiaopin ja terminologisen käsiteanalyysin kursseilla.

Erikoisalojen lisäksi osaamiseeni kuuluvat kielelliset, viestinnälliset ja käsiteanalyyttiset taidot. Harrastan muun muassa bloggausta ja luontokuvausta.

Autan mielelläni erilaisissa suomen kieleen, kirjoittamiseen ja viestintään liittyvissä tehtävissä!

VALMIIXI - viestintäpalvelut & pienkustantamo
P. Peltoniemi
Gsm: 040-5054 094
S-posti: info (ät) valmiixi.fi

Osoite:
Käräjävuorentie 358
61300 Kurikka

Y-tunnus: 2329029-0 (alv. rek.)

Päivitetty 10.01.2024.