Suuri osa ajastani kului viime viikolla kirjoittamiseen.
Popularisoidun julkaisun jälkeen vuorossa oli
tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen tarkistaminen saamani palautteen pohjalta. Aihepiiri pysyi kuitenkin samana eli tutkin
artikkelissani käsitettä
kehon kuuntelu terminologisen käsiteanalyysin keinoin. Pääsin siis jälleen
tutkimusmenetelmäni pariin.
Käsiteanalyysi on Nuopposen (2003) sanoin
terminologisten menetelmien ydin, jossa selvitetään käsitteen sisältö ja sen suhteet muihin käsitteisiin eli käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Käytännön hyöty käsiteanalyysista näkyy muun muassa sanastotyössä ja tieteellisessä tutkimuksessa käsitteiden osuvassa määrittelyssä ja termien synonyymisuuden tai vieraskielisten vastineiden arvioinnissa (ks. Nuopponen 2003).
Terminologiaoppia ja teknistä viestintää, ja siten myös käsiteanalyysia, voi opiskella Suomessa kattavimman valikoiman
Vaasan yliopistossa - myös
verkkokursseina, aikaan tai paikkaan itseään sitomatta. Kurssitöiden aiheiksi saa valita oman erikoisalansa, vaikkapa
superfoodit tai
verimikroskopian,
valokuvauksen tai
av-kääntämisen. Näin kursseista muodostuu osallistujille mahdollisimman antoisia ja mielekkäitä.
Terminologiaopin ja teknisen viestinnän kurssit sopivat muutenkin kaikille, jotka etsivät ja jäsentelevät työssään tietoa ja esittävät sitä eri erikoisalojen kohderyhmille. Kursseista on siten hyötyä niin kouluttajille kuin verkkokirjoittajillekin, samoin kuin kääntäjille, tulkeille ja terminologeille. Lisäksi ne soveltuvat teknisille kirjoittajille ja
tiede- tai kustannustoimittajille. (Ks. myös Nuopponen 1999).
Käsiteanalyysi, ja tarkoitan tällä siis terminologista käsiteanalyysia, on kieltämättä työläs menetelmä
graafisine kuvioineen (ks.
Terminologian sanasto 2006) mutta monessa myös erittäin hyväksi osoittautunut tapa keskittyä olennaiseen. Se sopii itselle vieraiden asioiden, mutta yhtä hyvin myös suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen. Sitä voi kuitenkin käyttää myös yksityiskohtien tarkasteluun.
Sovellan käsiteanalyysia monessa aina arkielämän uusien asioiden hahmottamisesta tutkimukseen ja tekstien kirjoittamiseen asti. Siitä on apua erilaisten ajattelutapojen ymmärtämisessä, tutkimusprojektin suunnittelussa ja tekstien jäsentelyssä. Hyödynnän sitä myös työssäni: nettisivujen rakenteen,
esitteiden ja muun markkinointimateriaalin suunnittelussa.
Käsiteanalyysin etuihin kuuluu sen perustuminen ajatteluun, loogiseen päättelykykyyn ja matemaattiseen hahmottamiseen. Jokainen tekee käsiteanalyysia, tiedostaen tai tiedostamattaan.
Terminologisessa käsiteanalyysissa käsitteet ja niiden suhteet toisiinsa puretaan yksinkertaisin kysymyksin: kuka, mitä, miten, millä, missä, milloin, miksi. Ideana on
suuremman kokonaisuuden pilkkominen pienemmäksi kysymysten avulla tai pienemmän kohteen kontekstin tai toimintaympäristön löytäminen. Mitä teen, miten ja millä, missä, milloin ja miksi? Kuka olen? - Käsite-analyysia, kiitos!
Viitteet
Nuopponen, Anita (1999). Mihin terminologian teoriaa ja menetelmää voidaan hyödyntää. Teoksessa: Kuhmonen, Kaisa (toim.). Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus.
Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä. Teoksessa: Koskela, Merja & Nina Pilke (toim.). Kieli ja asiantuntijuus. AFinLA:n vuosikirja n:o 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys.
Terminologian sanasto (2006). TSK 36. Helsinki: Sanastokeskus TSK.
© P. Peltoniemi.
Päivitetty (linkkejä lisätty) 14.2.2011.
