Tutkimusmenetelmä ja näkymätön maailma

Kerroin edellä, että tutkimukseni teoriana eli teoreettisena taustana toimii terminologiaoppi. Se on erikoiskielten käsitteitä ja termejä tutkiva tieteenala (Kääntämisen opetussanasto 2010).

Minulta kesti aikoinaan aika kauan hahmottaa, että laadullisena tutkimuksena työni teoriatausta toimii itse asiassa myös tutkimusmenetelmänä. Näin on, koska laadullisessa tutkimuksessa aineistoa arvioidaan ja tutkittavia seikkoja peilataan teoriaa tai teorioita vasten ja tutkimusongelma auotaan teorian tarjoamin keinoin (Eskola & Suoranta 2008).

Laadullisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan usein myös käsiteanalyysista, mutta melko yleisellä tasolla (ks. esim. Helakorpi 2010). Käsiteanalyysi tunnetaan esimerkiksi liiketalous- ja yhteiskuntatieteissä (Näsi 1980, Takala & Lämsä 2001), hoito- ja kasvatustieteissä (Wilson 1969) sekä filosofiassa, jossa puhutaan filosofisesta analyysista. Nämä lähestyvät kuitenkin käsitteitä aika abstraktiin ja pohdiskelevaan sävyyn ja kyse on lähinnä ajattelun metodeista. Myös hermeneutiikassa ymmärtämiseen pyritään järjestelmällisellä tulkintojen tekemisen prosessilla eli hermeneuttisella kehällä (Lähdesmäki ym. 2009). Kaikissa näissä tutkija tekee tulkintoja tutkimuskohteestaan, pohtii ja tarkastelee sitä eri näkökulmista ja analysoi keskeisiä käsitteitä.

Omassa tutkimuksessani käytän näiden sijaan terminologista käsiteanalyysia. Se tarkoittaa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvien käsitteiden ja niiden välisten suhteiden selvittelyä ja kuvausta terminologisin keinoin (Suonuuti 1999, Nuopponen 2003).

Terminologisessa käsiteanalyysissa tarkastelun kohteena oleva käsite - ja sitä kautta itse ilmiö - ruoditaan systemaattisesti läpi eri kysymysten, tai vielä spesifimmin eri käsitesuhteiden, avulla. Esimerkiksi analysoidessani kehon kuuntelun käsitteitä Vapan (2010) pro gradu -tutkimuksen pohjalta käytin apuna erilaisia kysymyksiä: mitä/millaisia, mistä koostuu ja mihin kohdistuu, kuka, miten, missä ja milloin sekä miksi ja millä tuloksella (Peltoniemi 2010). Terminologinen käsiteanalyysi tarjoaa siten konkreettisempia työkaluja tutkittavan kohteen tai ilmiön tarkasteluun.

Näkymätön maailma. Kuva: C. Gripenberg

Käsiteanalyysin lopputulos voi olla hyvinkin silmiä avaava. Lukiessani esimerkiksi Youngin ja Youngin (2001) teosta oivalsin terminologisen käsiteanalyysin avulla hyvin selvästi, että sairauksien koko kuva paljastuu totaalisesti toiseksi - jos vain uskaltaa tarkastella kokonaisuutta ilman ennakko-oletuksia. Tämä käy ilmi erittäin selvästi myös Favorin haastattelusta (Posti 2010). Vastatessaan kysymykseen "Miksi on niin tärkeää keskittyä terveyteen, ei terveydentilaan?" Favor avaa asian seuraavasti:

Conditions are effects rather than causes.

Conditions relate to weak links, so are almost meaningless. In other words, give 100 people the same bad diet and they make come up with 100 different symptoms. Fix their diet and their symptoms disappear [...].

Allopathic Medicine (normal medical model) attempts to remediate (effect) symptoms rather than causes.

[...] treating symptoms always creates new symptoms requiring additional drugs + surgery to deal with the aftermath.

Addressing root causes, resolves all symptoms.

Terveydentila eli sairaus oireineen on siis hänen mukaansa seuraus, ei syy. Jos yritetään korjata seurauksia eli oireita, seurauksena on lisää oireita. Jos sen sijaan keskitytään todellisiin syihin, myös oireet katoavat. (Posti 2010.) Tosin syitä usein vain arvaillaan, kuten esimerkiksi nuoruusiän diabeteksen kohdalla (Kauhanen 2010).

Vaikka terminologisen käsiteanalyysin avulla ei luonnollisestikaan voi kuvata kaikkea tyhjentävästi, sen käyttäminen käsitteiden ja sitä kautta ilmiöiden analysoimiseen selventää kokonaiskuvaa ja voi tuoda näkyviin aivan uuden maailman: uusia puolia käsitteiden välisistä suhteista ja aiemmin tuntemattomia seikkoja itse ilmiöstä.


Viitteet

Eskola, Jari & Juha Suoranta (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere: Vastapaino.

Helakorpi, Seppo (2010). Opinnäytetyö.

Kauhanen, Hannu (2010). Nuoruusiän sokeritauti yleistyy varsinkin pikkulapsilla. Syitä voidaan yhä vain arvailla. Karjalainen 24.3.2010.

Kääntämisen opetussanasto (2010). Turun yliopisto. Kääntämisen ja tulkkauksen keskus.

Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.

Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä. Teoksessa: Koskela, Merja & Nina Pilke (toim.). Kieli ja asiantuntijuus. AFinLA:n vuosikirja n:o 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. 

Näsi, Antti (1980). Ajatuksia käsiteanalyysista ja sen käytöstä yrityksen taloustieteessä. Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja. Sarja A2: Tutkielmia ja raportteja 11. Tampere.

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta - mitä se on? Esitelmä VAKKI-symposium XXX, Vaasa 12.-13.2.2010.

Posti, Olli (2010). David Favor!

Suonuuti, Heidi (1999). Käsiteanalyysi työmenetelmänä. Teoksessa: Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus.

Takala, Tuomo & Anna-Maija Lämsä (2001). Tulkitseva käsitetutkimus organisaatio- ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodologisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja 50, 3.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Wilson, John (1969). Thinking with concepts. Cambridge University Press.

Young, Robert O. & Shelley Redford Young (2001). Sick and Tired? Reclaim Your Inner Terrain. Midpoint Trade Books Inc.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 26.7.2010.