Tehtävänä on siis löytää sopiva aineisto. Vaikka tutkimusaineistoa ei voi suoraan verrata aterian aineksiin, jotain yhteistä niillä kuitenkin on: molempien on syytä olla mahdollisimman laadukkaita. Aiemmin mainitsemastani macasta ei olisi tullut minulle arkipäivää, tai pitäisikö sanoa arkipäivästä juhlaa, ilman sinnikästä tiimiäni. Tunsin kyllä ennestään esimerkiksi goji-marjat (ks. Superfoodit.com 2010) mutta - näin jälkikäteen - rehellisesti sanottuna maca olisi tuntunut liian kaukaa haetulta, jos olisin tehnyt päätöksiä pelkästään omien tietojeni varassa.
Päädyin myös väitöskirjani tutkimusaineistoon monen tekijän summana. Alunperin tutkimusaineistoksi kaavailemani materiaali olisi ollut saamieni kommenttien perusteella "upottava suo", joten jouduin etsimään toisen. Onneksi jouduin! Ensin tilanne tosin harmitti, mutta sitten istuin yksinkertaisesti alas etsiäkseni uuden aineiston, joka myös olisi kiinnostava.
Olin ladannut koneelleni saksankielisiä terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä tekstejä, joihin en ollut kuitenkaan aiemmin ehtinyt tutustua. Teksteissä mainittiin käsite Pleomorphismus eli pleomorfismi. En tiennyt yhtään, mitä se tarkoittaa ja myös löytämäni suomenkieliset viitteet aiheesta olivat hyvin niukkoja, tieteellisyydestä puhumattakaan. Löysin kuitenkin yhden hyvän esityksen (ks. Vapa 2009) ja vakuutuin, että aineisto on tutkimisen arvoinen.
Pleomorfismilla tarkoitetaan biologiassa mikro-organismien monimuotoisuutta, niiden muuttumista ja esiintymistä eri muodoissa (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006). Yleistäen voisi sanoa, että kyse on eliöiden esiintymisestä eri muodoissa vähän samaan tapaan kuin perhonen on ensin muna, sitten toukka ja kotelo (ks. SuomiSanakirja.fi 2010). Lääketieteen puolellakin pleomorfismi tunnetaan, mutta sitä en vielä tuolloin tiennyt, sillä ilmiötä kutsutaan siellä toisella termillä. Muutenkin pleomorfismi näkyy olevan monien tutkijoiden vahvistama ja ravitsemuksesta ja terveydestä puhuvien ihmisten, kuten Wolfen, tuntema ilmiö.
Tutkimusaineiston lähteeksi löysin saksalaisen eläin- ja hyönteistieteilijä Enderleinin (1872-1968) pääteoksen Die Bakterien-Cyclogenie, joka kuuluu bakteriologian saksankielisiin perusteoksiin (Enderlein 1981). Enderleinin tutkimus on osin yhtenevä ranskalaisen Béchampin (1816-1908) työn kanssa.
Tutkimusaineiston löytyminen on siis kohdallani jo kertomus sinänsä. Näin kiehtovaan aineistoon en olisi ikinä päätynyt ilman Suomen johtavaa verimikroskopistia, Vapaa (ks. Vapaa.info 2010), enkä kirjoittaisi nyt tässä tutkimuksen tekemisestä.
Viitteet
Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
SuomiSanakirja.fi (2010). Perhonen.
Superfoodit.com (2010). Goji-marja.
Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.
Vapa, Mikko (2009). Uusi biologia (IE:n selaimella tai SlideFinderissa).
Vapaa.info (2010). Verimikroskopia.
Wolfe, David, terveys- ja ravitsemusasiantuntija.
© P. Peltoniemi.
Päivitetty (linkkejä lisätty) 29.6.2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti