Näytetään tekstit, joissa on tunniste downshifting. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste downshifting. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. tammikuuta 2022

Kirjailija Ata Hautamäki lukee dekkariaan Paluu Käpylään

Dekkaristi Ata Hautamäen uusin kirja Paluu Käpylään päättää hänen Käpylä-trilogiansa sarjan.  Kirjan teemoja ovat rikos ja rangaistus, syyllisyys ja anteeksianto sekä lapsuuden ja rakastumisen vaikutus nuoreen.

Hautamäki kertoo kirjastaan ja lukee otteita siitä YouTubessa julkaistulla videolla.



Paluu Käpylään on esitelty kotisivuillamme, samoin kuin Hautamäen neljäs, omaelämänkerrallisia aineksia sisältävä Talo Teiskossa. Kirjat ovat tilattavissa kirja- ja verkkokaupoista kautta maan ja kustantajan verkkokaupasta

Mukaansatempaavia hetkiä Ata Hautamäen seurassa!

Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi


Viitteet



Päivitetty 16.02.2022.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kuin lapsi

- Meilläkin on talo Teiskossa, joku yleisöstä totesi. Olimme Pirkkalaiskirjailijoiden päivässä Tampereella pääkirjasto Metsossa. Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja Katariina Romppainen haastatteli kirjailija Ata Hautamäkeä hänen juuri ilmestyneestä kirjastaan Talo Teiskossa (2011).

- Eihän muilla voi olla Taloa Teiskossa, oli ensimmäinen ajatukseni. Sitten toteamus sykähdytti. Kirja on kuin lapsi, huomasin, vaikka olinkin toiminut kirjalle vain kustantajan roolissa.

- Millaiseksi talo osoittautui? Romppainen kysyi Hautamäeltä. - Se ei ollut ollenkaan sitä, mitä oltiin haettu! Olin pyörinyt asuntomessuilla ja odotin pappilamaisia ruutuikkunoita. Talo vaati asennemuutosta myös sisustuksen suhteen, Hautamäki kertoi ja jatkoi: - Kaupunkilaistytölle oli melkoinen oppikoulu, kun ei osannut mitään. Oma työ tekee kuitenkin talosta entistä rakkaamman.


Olin huomannut saman jo julkaistessamme ensimmäisen painoksen Kehon kuuntelun oppaastamme (Vapa, Peltoniemi & Perälä 2011). Se perustuu Vapan (2010) liikuntatieteelliseen pro gradu -tutkimukseen, mutta myös kuukausien aikana käymiimme keskusteluihin kehon kuuntelusta ja omista kokemuksistamme. Opas sanoittaa kokemuksiamme monen vuoden ajalta.

Omin käsin tehty talo on kuin kirja, tärkeä tekijälleen. Hautamäen Talo Teiskossa (2011) ja siihen liittyvät extrat tarjoavat lisäksi lämminhenkisen näkökulman Teiskoon. Talo Teiskossa ja Näsijärven rannat merkitsevät paljon hyvin monelle!

lauantai 25. helmikuuta 2012

Kirja-arvostelu: City-ihminen muuttaa Teiskoon

Teisko-Aitolahti -lehti ehti julkaista jo vuoden viimeisessä numerossaan kirja-arvostelun Ata Hautamäen uutuuskirjasta Talo Teiskossa. Arvostelun city-ihmisen maallemuuttokuvauksesta on kirjoittanut Leena Tulivirta. Arvostelu on kiittävä.

Tulivirta on koonnut hauskasti tuokiokuvia Talo Teiskossa -kirjasta: hän kertoo kirjailijan vaahtokylvystä kumiveneessä, tiskauspaikasta keskellä pihaa ja liihottelusta postilaatikolle yöpaidassa. Arvostelu kiittää kirjan tekstiä sujuvaksi ja helppolukuiseksi. Myös kirjan mukava ja ystävällinen tunnelma saa kiitosta.

  Hiirenkorvilla. Kuva: Ata ja Kari Hautamäki.

Talo Teiskossa -kirjan kanssa käy Tulivirran mukaan, kuten muidenkin hyvien kirjojen kanssa: se loppuu liian pian. Jonkin verran lisää tarinoita löytyi aiemmin myös kirjailijan kotisivuilta, nyt sivut ovat poistuneet. Kannattaa kuitenkin tutustua itse kirjaan!


Viitteet

Hautamäki, Ata (2011). Talo Teiskossa. Kurikka: Valmiixi.

Hautamäki, Ata (2011). Talo Teiskossa -extrat. Saatavilla: http://atahautamaki.fi/?page=taloteiskossa.

Tulivirta, Leena (2011). City-ihminen muuttaa maalle, ja.... Julkaisussa: Teisko-Aitolahti n:o 51/52.

Päivitetty 17.04.2024.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Voimapaikkaan

Qigong-ohjaaja kysyi meiltä voimapaikasta. Niitä on tullut elämääni vuosien varrella useita, mutta kysymyksen myötä mieleeni nousi yksi ensimmäisistä: kurjenpolviaukio, kuten sitä silloin alta kymmenvuotiaana kutsuin.

Se sijaitsi lähimetsässä, ihan lähellä metsätietä, mutta kuitenkin katseelta suojassa. Aukion olemassaoloa ei keksinyt, ellei varta vasten lähtenyt kulkemaan polkua pitkin. Aikuiset sinne tuskin eksyivät, koska polulle päästäkseen piti kyykistyä paimenpojan alitse ja astua tietä pois.

Sittenkin piti vielä malttaa hetki. Tiheäoksaiset kuuset kätkivät aukion taakseen, mutta kun niiden ohi asteli, oli jo kurjenpolviaukiolla.

Siellä pysähtyi aika. Aurinko paistoi lämpimästi ja oli tyyni. Punasävyiset kurjenpolvet kurkottelivat kukkiaan taivasta kohti. Niiden kukinta ei kestänyt kauaa, joten sai pitää varansa, ettei paras hetki mennyt ohi. Se oli voimapaikka, ihan oma paikkani, jonne ei koskaan tullut yhtä aikaa kukaan muu.


En tiedä, mistä muisto kurjenpolviaukiosta tuli mieleeni. Ehkä osansa on Ata Hautamäen uusimmalla kirjalla. Talo Teiskossa pysähdyttää ja herättää muistoja, luonnosta ja lapsuudesta.

Olen lukenut kirjan viime aikoina useaan otteeseen, tutkinut sen rakennetta, miettinyt kuvien sijoitusta - ja nauttinut kirjan mukanaan tuomista tunteista ja mielikuvista. Miten kiitollinen olenkaan niistä ja kurjenpolviaukion lämpimästä muistosta! Mielessäni voin palata voimapaikkaani koska tahansa.


Viite

Hautamäki, Ata (2011). Talo Teiskossa. Kurikka: Valmiixi.

© P. Peltoniemi.

torstai 10. marraskuuta 2011

Ata Hautamäki Pirkkalaiskirjailijoiden päivässä

Lauantaina 12.11.2011 järjestetään Pirkkalaiskirjailijoiden päivä Tampereella pääkirjasto Metsossa. Päivän aikana on kirjailijahaastatteluja, kirjailijaklinikka ja kirjavinkkausta. Satuhuoneessa lastenkirjailijat lukevat kirjojaan. Lisäksi ala-aulassa on Pirkkalaiskirjailijoiden kirjatori.

Päivän avaushaastattelussa klo 12.00 kuullaan helsinkiläisestä tamperelaiseksi muuttunutta kirjailija Ata Hautamäkeä, jonka uusin kirja Talo Teiskossa ilmestyy juuri sopivasti isänpäiväksi.


Kohtalokas loma-asunnon ostaminen Tampereen Teiskosta 2000-luvun puolivälissä houkutti helsinkiläispariskunnan muuttamaan pysyvästi Näsijärven rannalle. Aiemmin historiallisia, 50-60-lukuun sijoittuneita Helsinki-dekkareita kirjoittanut Ata Hautamäki työsti kokemuksistaan kirjan Talo Teiskossa. - Onnistuuko city-ihmisten muuttuminen teiskolaisiksi?

Toimimme Hautamäen uutena kustantajana. Talo Teiskossa sai hyvän vastaanoton Tampere-päivänä Kessan baarissa, jossa kirjailija luki teoksestaan valittuja paloja ennakkoon. Kirjan parhaaseen antiin kuuluvat muun muassa sen herättämät muistikuvat lukijoiden omasta elämästä.

Tervetuloa kuuntelemaan ja tapaamaan kirjailija Ata Hautamäkeä!

Ystävällisesti
VALMIIXI / Päivi

Julkaistu 10.11.2011.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Ata Hautamäki: Talo Teiskossa

Kirjailija Ata Hautamäen uusin teos Talo Teiskossa on nyt ilmestynyt!

Talo Teiskossa poikkeaa kirjailijan aiemmasta tuotannosta, historiallisista Helsinki-dekkareista: Teos on rehellinen tilinteko maalle muuttamisesta. Se kuvaa kirjailijan tutustumista maaseudun todellisuuteen, hämäläisiin ihmisiin - teiskolaisiin - sekä itseensä.

Ennen muutettiin maalta kaupunkiin, nyt kaupungista maalle. Onnistuuko koko elämän vaihtaminen helsinkiläisestä kaupunkiasumisesta hämäläiseen kylään, jossa mikään ei kerro sen kuuluvan Tampereeseen?

Talo Teiskossa herättää lukijoiden omia muistikuvia eletystä elämästä. Se sopii siten mainiosti myös lahjakirjaksi.


Hautamäki, Ata (2011). Talo Teiskossa. Kurikka: Valmiixi. 94 s. ISBN 978-952-5965-04-9 (sid., 4-värinen, sis. runsaasti kuvia, pehmeäkantinen). UDK 894.541, YKL 84.2. Paino 165 g, pm-luokka 2.

Jälleenmyyjät:
Tilaukset:
  • 21,50 e/kpl  uusi hinta 15,00 e/kpl  (sis. alv 14 %) + postituskulut
  • tilaa
  • toimitus etukäteislaskulla tai postiennakolla
Päivitetty 03.01.2025.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Downshifting - itsekkyyttäkö?

Sarasvuo sanoi viime viikolla downshiftingin olevan pelkkää itsekkyyttä. Jaan joitain ajatuksia hänen kanssaan, mutta tässä kohtaa uskallan olla eri mieltä.

Tutkijana voisin ensinnäkin kysyä, mitä hän tarkoittaa itsekkyydellä. Miten hän määrittelee itsekkyyden? Ehkä olisimme yhtä mieltä siitä, että itsekäs ihminen ajattelee ensisijaisesti vain omaa etuaan, mutta luultavasti käsitteen syvempi tarkastelu paljastaisi näkemyksissämme valtaisan eron. Jos itsekkyydeksi määritellään syitä tutkimatta aina se, että hiljentää tahtia, leppoistaa elämäänsä, olen asiasta täysin eri mieltä.

Elämän leppoistamiseen voi olla mitä moninaisempia syitä, esimerkiksi halu pysyä pidempään terveenä ja työkykyisenä. Tai halu huomioida myös perhettään ja muita läheisiään, asettaa heidät tärkeysjärjestyksessä ylemmäs.


Olin viikko sitten Kristiinankaupungin aiempaakin suuremmilla ja tunnelmaltaan vailla vertaansa olevilla kesämarkkinoilla. Kristiinankaupunki on Suomen ensimmäinen Cittaslow-kaupunki eli virallisesti leppoisa. Cittaslow-verkostoon kuuluu pieniä kaupunkeja, jotka panostavat tietoisesti hyvän elämän edistämiseen ja kestävään kehitykseen. (Cisionwire.fi 2011.)

Tahdin hiljentämisellä voikin olla mitä epäitsekkäimmät - ja kauaskantoisimmat - perusteet. Ehkä elinympäristöstämme ja luonnonvaroistamme on jakaa myös tuleville sukupolville, kun emme kuluta kaikkea heti tässä ja nyt.

Kyseenalaistan ajatuksen downshiftingin itsekkyydestä myös sen vuoksi, että elämään kuuluu polariteetit: ilman surua ei ole iloa, ilman mustaa ja valkoista ei ole värejä.

Kuten tieteessä, myös taloudessa todellinen kehitys on mahdollista vain kyseenalaistamalla, kritisoimalla ja vastustamalla. Jos kaikki hyväksytään kehityksen nimissä, tahti ehkä kiihtyy - kunnes tulee totaalinen pysähdys. Slow life tai downshifting ei siten edelleenkään ole automaattisesti tehokkaan vastakohta. On olemassa muitakin värejä kuin mustaa ja valkoista.


Viitteet

Cisionwire.fi (2011). Ensimmäinen Cittaslow-kaupunki Suomeen: Kristiinankaupunki on nyt Cittaslow eli virallisesti leppoisa.

Downshifting - Elämän leppoistaminen -Facebook-ryhmä.

© P. Peltoniemi.