Kirjoitin tutkimuksen tekemisestä viimeksi
lokakuulla. Olen jatkanut kuluneena vuonna työn ohessa tutkimusaiheeni eli ammattikielisten
käsitteiden parissa - niiden jotka niin usein ymmärretään väärin jo
oman erikoisalansa sisällä.
Vuoden vaihtuessa ilmestyy ensimmäinen
pleomorfismin aineistoa tutkiva,
double blind -periaatteella vertaisarvioitu
artikkelini (Peltoniemi 2012). Tutkimusaineistona on professori Günther Enderleinin
pleomorfismin käsitteistöä (Krämer 2006). Kuvaan ja selvennän artikkelissa muutamaa käsitettä terminologisin keinoin ja kuvioin.
Pleomorfismi on biologian termi ja tarkoittaa monimuotoisuutta, eliölajin
esiintymistä eri muodoissa. Enderleinin mukaan alunperin hyödylliset
pieneliöt voivat kehittyä tietyissä olosuhteissa bakteereiksi tai
sieniksi, jotka vahingoittavat elimistöä (Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin 2012). Näkemyksen kannattajiin
lukeutuu Enderleinin lisäksi muun muassa Bechamp (Grüger 1995).
Pimeässä? Kuva: P. Peltoniemi.
Enderlein tutki elävää verta, lähinnä pimeäkenttämikroskoopilla. Pimeäkenttä-, kuten kirkaskenttä
mikroskopiassakin verta voidaan tarkastella elävänä, ei siis vain jähmetettynä tai värjättynä näytteenä. Tämä mahdollistaa myös kohteiden muuttumisen tarkastelun.
Enderleinin havaintojen mukaan hyödylliset mikrobit voivat kehittyä veressä eteenpäin, jos elimistö tarjoaa tähän sopivat olosuhteet, toisin sanoen happaman ympäristön. Veri ei siis ole steriiliä, vaan krooniset sairaudet syntyvät sisältäpäin, kehosta. (Enby, Gosch & Sheehan 1998, Bleker 2004.)
Pleomorfismi kyseenalaistaa lääketieteen ja epidemiologian pitkälti monomorfismiin
perustuvia näkemyksiä. Monomorfismin mukaan bakteerit voivat lisääntyä vain
jakautumalla ja esiintyä vain yhdessä kehitysmuodossa. (Schneider 2001,
Krämer 2006.) Siksi niitä vastaan kehitetään mikrobilääkkeitä, joilla
taudinaiheuttajat yritetään tappaa.
Näiden ajatusten valossa vuoden pimeimpään aikaan ei välttämättä tarvitse sokkona pelätä taudinaiheuttajien ja influessa-aallon iskevän, vaan katseen voi suunnata kehoon ja sen sisälle: onko lepo, liikunta ja ravitsemus kunnossa vai voisiko niiden eteen tehdä jotain?
Viitteet
Bleker, Maria-M. (2004). Der verkannte Freund oder der unbekannte Feind? Hoya: Semmelweis-Verlag.
Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.
Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin e.V. (2012). Was ist Pleomorphismus?
Grüger, Wolfgang (1995). Zyklogenie und Symbioselenkung. Grundlagen, Möglichkeiten, Grenzen. Kirchlindach: Ebi-electronic.
Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.
Peltoniemi, Päivi (2012). Einige Begriffe des Pleomorphismus
terminologisch gesehen. Teoksessa: Nissilä,
N./Siponkoski, N. (toim.). Kielet liikkeessä, Språk i rörelse, Languages in
Motion, Sprachen in Bewegung. VAKKI-symposiumi XXXII, Vaasa
10.-11.2.2012. Vaasan
yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän
julkaisut. VAKKI Publications 1. Vaasa: Vaasan yliopisto,
252-263.
© P. Peltoniemi.