keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Nyt ja aina

Tällä viikolla Pohjoismaissa vietetään kansainvälistä imetysviikkoa. Sen aiheena on "Imetys - nyt ja aina". Teemalla juhlistetaan imetyksen edistämisohjelmia. (Imetys.fi 2012.)

En ole ehtinyt kirjoittaa pitkään aikaan tutkimuksen tekemisestä. Olen kuitenkin jatkanut tutkimusaiheeni parissa eli viestinnässä häiriöitä aiheuttavien käsitteiden ja termien tutkimisessa. Alkuvuonna ilmestyi konferenssijulkaisu, joka sisältää tällä hetkellä uusimman referee-artikkelini (Peltoniemi 2011).

Artikkelin aiheena on imetysuutisointi. Tutkimusaineiston artikkelia varten kokosin keväällä 2008, kun tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi erään väitöstutkimuksen tulokset täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin (Pesonen 2008). Väitöksen tulokset tukivat voimassa olevaa suositusta: suositeltu kuuden kuukauden täysimetys suojaa lasta allergioilta, mutta suoja ei tehostu, vaikka täysimetystä jatkettaisiin kauemmin.

Tutkimustulokset saivat runsaasti otsikko- ja palstatilaa, erityisesti internetissä. Tiedotusvälineet uutisoivat ne kuitenkin virheellisesti - tilanne oli ei-toivottu paitsi väitöskirjan tulosten, myös väittelijän kannalta. Tutkimistani 27 uutisesta vain kaksi oli laadittu alun perin oikein. Neljä muuta korjattiin yhteydenottojen jälkeen oikeaan muotoon. Loput uutiset olivat epätäsmällisiä, kuten artikkelissani kuvaan. (Peltoniemi 2011.)

Peruselementti. Kuva: P. Peltoniemi.

Imetys on peruselementti, luonnollinen osa vauvan ruokintaa. Ehkä voisi jopa sanoa, että se pysyy samana nyt ja aina. Ainakin taakse päin katsoen voisi kuvitella, että imetys on ollut suunnilleen samanlaista iät ja ajat: vauvan ruokkimista rinnalla.

Uutisoinnissa käsitteet ja termit eivät kuitenkaan pysynyt samoina tai täsmällisinä. Englanninkielinen termi "exclusive breastfeeding" kääntyi väitöstiivistelmässä suomeksi muotoon "yksinomainen rintaruokinta". STT popularisoi sen ilmaisuksi "pelkkä rintaruokinta" - turhaan, sillä mahdollisuus olisi ollut käyttää suomenkielistä, vauvaperheille tuttua termiä "täysimetys". (Peltoniemi 2012.)

Täsmällisyyden takaamiseksi vakiintuneita ja omakielisiä termejä tulee käyttää viestinnässä, mikäli niitä on tarjolla. Entistä parempi, jos termi on merkitykseltään läpinäkyvä, kuten tässä.

Imetyksen tuki ry julkaisi epätäsmällisen uutisoinnin seurauksena 10 sanan imetyssanaston imetyksestä kirjoittaville. Artikkelissa esitin kolmelle keskeisimmälle käsitteelle suomenkieliset termit ja määritelmät sekä englanninkieliset vastineet (Peltoniemi 2011). Toivottavasti nämä osaltaan tekevät imetyksestä viestimisestä täsmällistä - nyt ja aina. 


Viitteet

Imetys. fi (2012). Imetys - nyt ja aina. Tiedote. Kansainvälinen imetysviikko Pohjoismaissa 15.-21.10.2012.

Imetyssanasto (2008). Imetyksen tuki ry. Saatavilla: http://imetys.fi/index.php/aidit-yhteiskunta/tiedotteet/imetyssanasto .

Peltoniemi, P. (2011). Imetystä, rintaruokintaa vai täysimetystä? Käsitteet ja termit sekaisin imetysuutisoinnissa. Julkaisussa: Nissilä, N./Siponkoski, N. (toim.). Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. Publikationen der Studiengruppe für Übersetzungstheorie, Fachsprachenforschung und Mehrsprachigkeit an der Universität Vaasa. Nr. 38. Vaasa: Universität Vaasa, 279-290.

Peltoniemi, P. (2012). Pelkkää rintaruokintaa vai sittenkin täysimetystä? Julkaisussa: Imetysuutisia 2012: 2, 30.

Pesonen, M. (2008). Early life determinants of atopy: A 20-year prospective follow-up study on unselected healthy newborns. Helsingin yliopisto. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4596-7 .

© P. Peltoniemi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti