Tässä blogissa en ole aiemmin tarttunut poliittisiin aiheisiin, sillä en koe politiikkaa sellaiseksi hyväksi, jota haluaisin jakaa. Nyt teen kuitenkin poikkeuksen.
Politiikalla voidaan luoda hyvinvointia, mutta aivan liian usein se on lähes mielivallan väline.
Viime päivien uutisia lukiessa päällimmäiseksi on jäänyt toteamus kansan kahtiajakautumisesta.
Ylen haastattelemien meppien mukaan Sarvamaa näkee Britannian äänestystuloksessa uhan: "[...] ongelmallista on se, että Britannia on jakautunut täysin kahtia ja sama ilmiö on olemassa muissa osissa Eurooppaa" (Harala 2016).
Äänestystulokset
paljastivat todellakin monenlaisen kahtiajaon: Skotlanti ja Pohjois-Irlanti vastaan Wales, Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia (Keto-Tokoi 2016).
Mutta itse kahtiajaon tarkastelua olennaisempaa on miettiä, mistä kahtiajakautuminen johtuu.
Hautalan
mukaan suurimpana ongelmana uniossa on se, "että jäsenmaissa kansalliset johtajat
ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa
EU:n selän takana". Ruohonen-Lerner
sanoo, että "Euroopan unionissa päätökset ovat todella kaukana ihmisistä", jopa europarlamentaarikoista. (Harala 2016.)
Miksi jäsenmaat ovat sitten toteuttaneet politiikkaansa tällä tavoin? Miksi paikalliset virkamiehet ovat tehneet päätöksiä ja vedonneet niiden toteutuksessa unionin vaatimuksiin - älyttömiltäkin kuulostavissa ja kansalaisten oikeustajua ja kohtuullisuutta vastaan sotivissa hankkeissa? Vaikkapa kansalaisten vastustamien
jätevesiasetuksen ja
tuulivoimakaavoituksen muodossa
(Valtioneuvosto 2015, Pitkäranta 2015a).
Edellä siteerattu uutinen ei kerro, mitä Sarvamaa tarkoittaa samalla ilmiöllä - kahtiajakautumisella - muualla Euroopassa (Harala 2016).
Ehkä hän on kuitenkin tietoinen siitä kahtiajaosta, mikä Suomessa parhaillaan muun muassa tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö. Vai onko?
Helsingissä
selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" (Pitkäranta 2015b), joten toistaiseksi niitä ei ole sinne rakennettu.
Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei
mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja
arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta (Pitkäranta 2015c). Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan.
Kaavoitusaalto
pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään (Santavuori 2016, Merikarvian tuulivoimainfo 2016).
Tällainen kaavoitus on täyttä aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset pakotetaan muuttamaan niin sanottuihin kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Kaavoitus tehdään ilmastonlämpenemisen pelossa sekä ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - kun EU vaatii, sillä Suomi on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista
jäljessä, vaikka onkin Euroopan Yhteisön tavoitteista
etuajassa!
Kuitenkin suurin osa suomalaisista haluaa
säilyttää koko Suomen asuttuna (Liimatainen 2016). He eivät ole ajamassa
länsisuomalaisia etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Sen tekevät poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset ovat joko vähemmistössä tai käyttäytyvät vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.
Tapa, jolla EU näyttäytyy yksittäisille kansalaisille sotii kaikkea oikeustajua ja kohtuutta vastaan ja rikkoo koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: kansalaisten yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä! Ei ihme, vaikka
Suomessakin on alettu vaatia kansanäänestystä unionin jäsenyydestä (Vatanen 2016), Väyrynen on puhunut siitä jo vuosia.
Jäätteenmäki
pitää Britannian äänestystulosta "pysäyttävänä". Hänen mukaansa kansanäänestyksen tulos osoittaa selkeästi, että "EU:n on aika uudistua ja
keskittyä kansalaisten kannalta tärkeisiin asioihin". (Leinonen 2016.)
Eikö unionin päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida ottaa takaisin käyttöön terve maalaisjärki, kohtuullisuus ja ennen kaikkea arvojen, lain ja oikeuden kunnioittaminen?
Kansallisella tasolla aloittaa voi vaikka Suomen perustuslain, kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, yhdenvertaisuuslain, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulain noudattamisella - myös
tuulivoimakaavoituksessa (Grahn 2016).
Ne ovat kansalaisen kannalta tärkeitä asioita ja ehkäisisivät myös kansan kahtiajakautumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi läntisessäkin Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.
Viitteet
Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.
Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016.
Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016.
Leinonen, Nina (2016). Anneli Jäätteenmäki: "Tulos on pysäyttävä". Iltalehti 24.06.2016.
Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016.
Merikarvian tuulivoimainfo (2016). Infraäänipäästön mallinnuskartta tariffiin päässeistä hankkeista.
Pitkäranta, Tapio (2015a). Tuulivoiman kansalaistoiminta säästänyt miljardin. Blogi Avointa ajattelua 07.09.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015.
Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi 23.03.2016.
Valtioneuvosto (2015). Jätevesiasetuksen siirtymäaika pitenee kahdella vuodella ja lievennyksiä valmistellaan.
Vatanen, Panu (2016). "EU on aiheuttanut Euroopalle oikeastaan pelkkää kaaosta" – Perussuomalaisten Tynkkynen iloitsee Britannian EU-erosta. Yle 25.06.2016.
Hemmingin tuotantoa esittelee myös Monen kaupungin tuoksua taskuissa. Kirja on arkistokooste: yhtä aikaa muistelmat ja kootut teokset. Se kuvaa omakohtaisesti, millaista on ollut olla kirjailija Väli-Suomessa, mm. Tampereella, Jyväskylässä ja Kurikassa. Kirjan esittely löytyy sivustoltamme täältä.
