Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marjatta Mäkelä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marjatta Mäkelä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Toteutuneita unelmia

Tiedän, että kirjat ovat kirjoittajilleen toteutuneita unelmia. Silti tämä yllättää minut yhä uudestaan.

Olin viikko sitten Simunanrannan vanhainkodin 60-vuotisjuhlassa. Siellä julkaistiin myös vanhainkodin juhlajulkaisu.

Oli hauska istua samassa ruokasalissa, josta kirjassakin (Kallioniemi, Keskinen, Koskinen & Mäkelä 2014) kerrotaan ja jonka olin nähnyt siihen mennessä vain kirjan kuvissa. Ajatus siitä, kuinka jokainen läsnäoleva linkittyy jollain tapaa talon historiaan, oli sykähdyttävä.

Koti. Kuva: P. Peltoniemi.

Juhla oli täynnä valoa ja elämää, kuten itse kotikin. Juhlaohjelmassa oli myös kirjan toimituskunnan muistelua vanhainkodin ja kirjan kirjoittamisen vaiheista. Eräs toimituskunnan jäsen kertoi, kuinka eläkkeelle siirtyessä oli syntynyt unelma muistojen kirjoittamisesta työvuosilta. Unelma oli saanut siipiä alleen aina, kun yksi ja toinen oli haikaillut muistojensa perään.

Kirjan kirjoittaminen ja kokoaminen oli tuonut toimituskunnalle paljon mukanaan. Yhteen oli ollut aina kiva kokoontua. Muistelu oli ollut mielenkiintoista ja osin terapeuttistakin. Unelmat olivat voimaannuttaneet myös pienten vastoinkäymisten kohdatessa.

Unelma oli tullut täyttymykseensä painotuoreessa kirjassa. Eräs toimituskunnan jäsen ilmaisi tämän sanoin: - Unelma on toteutunut: on saatu muistojen kirja.

Olen kiitollinen mahdollisuudesta kulkea yhtä matkaa ja linkittyä talon historiaan.


Viite

Kallioniemi, Marja, Anja Keskinen, Helena Koskinen & Marjatta Mäkelä (toim.) (2014). Vanhainkodista Simunanrannaksi - muistelua vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella. Kurikka: Valmiixi.

 © P. Peltoniemi.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Hyvä Suomi!

Jääkiekon puolivälierien ja pronssiottelun jälkeen on hyvä huutaa: - Hyvä Suomi! Keskiviikon talviurheilupäivä oli muutenkin antoisa, mutta voitto naapurista ja eteneminen välieriin toista naapuria, ja USA:ta, vastaan lämmittää erityisesti mieltä. Kotiin päin on kuitenkin syytä vetää myös muulloin.

Kilpailu kirja-alalla on kovaa. Verkkokaupat käyttävät hyväkseen verotuksen suomia aukkoja: yhä useampi verkkokaupasta tilattu lähetys tulee verorajan takaa, jolloin myyjän ei tarvitse maksaa eteenpäin arvonlisäveroa, esimerkiksi kirjojen ollessa kyseessä, alle 50 euron ostoista. Kun hinnasta jää kymmenen prosenttia tavanomaista enemmän myyjän käteen, se varmasti vaikuttaa muutenkin kuin vain mieltä lämmittämällä.

Osa kirjoista taas painetaan lahden takana edullisempien kustannusten maissa. Yhä enemmän työtä karkaa kauemmaksi, joskus hyvinkin kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Rahti- ja polttoainekuluja puolestaan tulee suhteessa enemmän - ympäristöarvot saattavat jäädä toissijaisiksi.

Olen aina kuunnellut jääkiekkoselostuksia mielelläni. Ymmärrettävä ja pelin kuvioiden tasalla pysyvä selostus vaatii monenlaisia taitoja, mutta erityisesti verbaalista lahjakkuutta. Radioselostajista siihen pystyi pitkään vain Raimo "Höyry" Häyrinen. Viime vuosina olen todennut, että sujuvasanaisia selostajia on onneksi kasvanut lisää - myös he liputtavat Suomen puolesta.

 Tehty Suomessa - Made in Finland. Kuva: P. P.

Verosuunnittelu kiemuroineen on tietenkin lain suoma oikeus, jota yritykset voivat halutessaan käyttää vaikkapa edellä kuvatuilla tavoilla. Arvonlisäveron ja suomalaisen työn suosimisen tarkoituksena on kuitenkin pyörittää tämän yhteiskunnan pyöriä, luoda lisää työtä ja taata toimeentuloa.

Pienkustantamomme seuraava kirja, Vanhainkodista Simunanrannaksi (Kallioniemi, Keskinen, Koskinen & Mäkelä (toim.) 2014), on kymmenes julkaisemamme nimeke, painoksissa mennään vähän laskutavan mukaan kolmannessa- tai neljännessätoista painoksessa. Sivumäärissä puhutaan yhteensä noin 920.000 sivusta vajaassa neljässä vuodessa.

Pyrimme osaltamme pitämään suomalaisen yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Teemme täys- ja palvelukustanteita kirjoittajien käsikirjoituksista ja kuvista. Painatamme kaikki kirjamme Suomessa. Etsimme kullekin kirjalle sopivimman painotalon sen mukaan, onko kyse pehmeä- vai kovakantisesta kirjasta, mustavalko- vai nelivärityöstä, offset- vai digipainoon soveltuvasta julkaisusta. Hankimme kuvia myös suomalaisilta luontokuvaajilta (ks. kannet esim. kirjoissa Lindroos-Annala 2013 ja Pulkkinen 2013).

Kaikki kirjamme ovat siten alusta loppuun täysin suomalaista työtä kirjoittamisesta, kuvituksesta ja kustannustoimituksesta lähtien aina painatukseen ja lähettämiseen asti. Suomalaisen työn lisäksi meille tärkeitä ovat ympäristöarvot: käytämme ympäristö- tai joutsenmerkittyjä materiaaleja ja työtapoja aina kun mahdollista.

Hyvä Suomi! Pidetään koneet edelleenkin käynnissä ja kuviot kunnossa. Toivotaan menestystä myös tuleviin peleihin!


Viitteet

Aho, Kaija (2013). Kirjat ovat kustantaja Päivi Peltoniemelle enemmän kuin kirjoja. Minä Olen 4/2013: 62-65.

Kallioniemi, Marja, Anja Keskinen, Helena Koskinen & Marjatta Mäkelä (toim.) (2014). Vanhainkodista Simunanrannaksi - Muistelua vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella. Kurikka: Valmiixi.

Lindroos-Annala, Pirjo (2013). Tuulelan tupa. Kurikka: Valmiixi. Etukannen kuva: Ismo Nousiainen, takakannen kuva: Petri Ruostetoja.

Pulkkinen, Janne (2013). Mielen seikkailu maassa. Kurikka: Valmiixi. Kansien kuvat: Janne Pulkkinen.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty 18.07.2015. 

maanantai 20. tammikuuta 2014

Vanhainkodista Simunanrannaksi

Vanhainkodista Simunanrannaksi ilmestyi 31. maaliskuuta 2014 Simunanrannan 60-vuotisjuhlassa. Kirja on muisteluteos vanhustenhuollon ja vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella. Parinkymmenen muistelijan ja noin kymmenen kirjoittajan tekstit luovat kuvaa vanhainkodin elämästä: arjesta ja juhlasta 1950-luvulta 1990-luvulle. Kirja on ennen kaikkea työyhteisön muisteluteos ja jo sen vuoksi poikkeuksellinen, mutta myös merkittävä pala historiaa.

Aluksi vanhainkotia kutsuttiin yksinkertaisesti vanhainkodiksi. Toiminnan laajentuessa ja monipuolistuessa haluttiin ottaa käyttöön vanha paikannimi, Simuna, ja nimeksi valittiin Simunanranta.

Todellisuus ja muistelu esiintyvät kirjassa sulassa sovussa. Lukija pääsee kokemaan yhteisellä matkalla niin huumoria kuin koskettavia muistojakin. Kirjan sisältöä kuvaa oivallisesti kahden vanhuksen keskustelun kantava ajatus: ”Ei ole väliä minne mennään, kunhan ollaan ajoissa perillä.”

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Kallioniemi, Marja, Anja Keskinen, Helena Koskinen & Marjatta Mäkelä (toim.) (2014). Vanhainkodista Simunanrannaksi - muistelua vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella. Kurikka: Valmiixi. 152 s. ISBN 978-952-5965-17-9 (B5-koko, sid., liepeellinen, sis. yli 70 valokuvaa, lehtileikettä tai muuta kuvaa). UDK 364-053.9, YKL 37.232. Paino 410 g. Loppuunmyyty kustantajalta.

Tilaukset:
  • kirjailija-toimittajilta: Simunanrannan Lähdekodin kioski, os. Huhtalantie 76, Seinäjoki, puh. 06-4162669
Päivitetty (myyntitietoja) 23.05.2019.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Toisenlainen joulu

Tänä vuonna oli toisenlainen joulu. Ei ollut hankia, korkeita nietoksia tai kylminä paukkuvia pakkasia. Oli Pohjanmaan joulutulvat, tuulinen taivas ja lumeton maa.

Ulkoilu jäi vähemmälle. Tein antaumuksella jouluruokia ja luin. Luin satuja, uutisia ja talteen leikkaamiani lehtijuttuja, luin saamieni kirjojen ja e-kirjojen näytekappaleita.

Oli toisenlainen joulu myös muussa mielessä. Yhdessä silmään sattuneessa uutisessa eräs Simunanrannan, Seinäjoen vanhimman vanhainkodin, asukas muisteli lähes sadan vuoden takaista joulun viettoa. Ennen ei ollut tavaravuoria, yltäkylläisyyttä tai monenlaisia herkkuja. Lasten joulutunnelma syntyi tekemällä itse koristeita, auttamalla äitiä joulusiivouksessa ja menemällä perheen kanssa joulukirkkoon. (Latva-Mantila 2013.)

Uutisjuttu oli mielenkiintoista luettavaa. Simunanrannan vanhainkodista kertova muistelmateos ilmestyy maaliskuulla (Kallioniemi, Keskinen, Koskinen & Mäkelä 2014). Kirja kertoo vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella pääasiassa 1950-luvulta 1990-luvulle. Parinkymmenen muistelijan ja noin kymmenen kirjoittajan teksteissä esiintyvät todellisuus ja muistelu sulassa sovussa. Lukija pääsee kokemaan myös joulumuistoja Simunanrannasta.

Kuusipuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Vaikka metsät ja pellot eivät olleet tänä vuonna pukeutuneet valkoisiin, joulun tunnelma löytyi silti. Luonnosta se piti etsiä muulla, totutusta poikkeavalla tavalla. Se löytyi pienistä yksityiskohdista: kuuran kuorruttamista kuusenneulasista, usvaisesta järven pinnasta ja jään kuvioista.

Joskus vähemmän on enemmän.


Viitteet

Kallioniemi, Marja, Anja Keskinen, Helena Koskinen & Marjatta Mäkelä (toim.) (2014). Vanhainkodista Simunanrannaksi - muistelua vanhustenhoidon vaiheista Seinäjoella. Kurikka: Valmiixi.

Latva-Mantila, Pirjo (2013). 100-vuotias Sylvi Mäkelä kertoo: Näin joulua juhlittiin ennen. Ilta-Sanomat 25.12.2013. Saatavilla: http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288636134815.html .

 © P. Peltoniemi.

Julkaistu 31.12.2013, päivitetty 29.03.2014.