perjantai 28. toukokuuta 2010

Teoria - kaukana todellisuudesta?

Tutkimusaiheen valinta määrää pitkälle myös tutkimukseen sopivan teorian tai teoriat (Internetix / Savolainen 1998). Aiheen valinnan jälkeen kannattaa siten tutkia, mikä teoreettinen viitekehys muissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on. Teoriaa tai teorioita ei tarvitse kirjoittaa työhön auki tyhjentävästi - tosin tämä ei olisi yleensä edes mahdollista. Sen sijaan teoriasta käytetään vain niitä osia tai osioita, jotka hyödyttävät omaa tutkimusta. (Hirsjärvi ym. 2009.)

Arkielämässä teoria nähdään usein täysin käytännön vastakohtana: niin kaukana todellisuudesta. Tutkimuksessa teoria eli tieteellinen abstrakti selitys tai todistamista vaativa oletus liittyy kuitenkin hyvin läheisesti työn tärkeimpiin käsitteisiin ja niiden määrittelyyn (ks. Lähdesmäki ym. 1999). Tätä kautta teoriatausta auttaa ratkaisemaan tutkimusongelman (Eskola & Suoranta 2008).


Oman tutkimukseni teoriana on terminologiaoppi eli terminologinen tutkimus. Se on ammentanut näkemyksiään logiikasta, filosofiasta ja ontologiasta ja kuuluu erikoiskielten tutkimukseen ja edelleen soveltavaan kielitieteeseen. Terminologiaoppi tutkii ja kehittää menetelmiä eri erikoisalojen käsitteistöjen ja termistöjen analysointiin ja kuvaukseen (vrt. Terminologian sanasto 2006). Se luo siis taustan mille tahansa kielelle ja erikoisalalle - ja kuulostaa varmasti todella teoreettiselta. Sen avulla on kuitenkin mahdollista analysoida minkä tahansa kielen tai erikoisalan käsitteitä tai termejä, loppujen lopuksi hyvin havainnollisten työkalujen avulla.

Kuten aiemmin kirjoitin, jatkotutkimukseni kohteena on käsitteet. Käsitehän on se mielikuva tai ajatuskokonaisuus, joka itse kullekin tulee esimerkiksi sanasta "superfood" (ks. Superfoodit.com 2010). Tieteellisen kielen kriteerinä pidetään yleensä täsmällisyyttä. Koska tutkijan tulee määritellä käyttämänsä käsitteet, voidaan helposti ajatella, että myös tieteelliset käsitteet ovat täsmällisiä (ks. Lähdesmäki ym. 1999.) Tutkimuskohteeni valintaan johtikin oivallus siitä, että käsitteet - edes tieteelliset käsitteet - eivät ole yksiselitteisiä, tarkkarajaisia tai täsmällisiä, vaan horjuvia ja epätäsmällisiä; kontekstiin, asiayhteyteen ja tutkijoihin sidottuja. Joskus arkielämän käsite, vaikkapa maca (ks. Lootuskauppa 2010), voi olla asiayhteydessään tarkempi tai täsmällisempi kuin tieteellinen käsite.

Muun muassa tätä kautta tutkimukseni teoria on osoittanut, että teoreettiselta tuntuva ongelma voi olla loppujen lopuksi hyvin käytännönläheinen. Onhan teoria tarkoitettu palvelemaan todellisuutta - ei todellisuus teoriaa.


Viitteet

Eskola, Jari & Juha Suoranta (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.

Internetix / Savolainen, Erkki (1998). 3.5 Tutkielma.

Lootuskauppa (2010). Maca-jauhe.

Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.

Superfoodit.com (2010). Superfoodit?

Terminologian sanasto (2006). TSK 36. Helsinki: Sanastokeskus TSK.

© P. Peltoniemi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti