Kokemuksellisuus ja tutkimusmenetelmän rajat

Kirjoitin edellä tarkoituksellisesti sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Esitin, että kysymyksen "Kuka olen?" ja käsiteanalyysin välillä voisi olla yhteys.

Voihan olemisen kysymystä yrittää pohtia käsiteanalyysin keinoin, mutta ei käsiteanalyysilla kaikkea pysty aukomaan. Filosofia tarkoittaa Platonin sanoin viisauden rakastamista (Salmenkivi 2010), mutta filosofiset pohdinnat eivät riitä yksin ratkomaan kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tarvitaan siis muutakin.

Olen nähnyt kokemusperäisen tiedon arvokkaaksi, sillä tieteellisin keinoin hankitun tiedon osoittautuessa riittämättömäksi viime kädessä juuri kokemusperäinen tieto kantaa. Lääketiede on yrittänyt ratkoa terveyden salaisuutta koko olemassaolonsa ajan. Jos potilaalta esimerkiksi kielletään korkean verenpaineen vuoksi suolan käyttö, mutta hän saa verenpaineensa kuriin vaihtamalla pöytäsuolan merisuolaksi (ks. Vapa & Peltoniemi 2010), häntä ei luultavasti haittaa merisuolan puolesta puhuvien tutkimuksien vähäinen määrä. Tai jos lääkäri toteaa potilaalle, ettei tämä sairasta keliakiaa, mutta potilas voi paremmin gluteiinittomalla ruokavaliolla, hän tuskin palaa suositeltuun lautasmalliin. Kokemus merisuolasta tai alkaalisemmasta ruokavaliosta puhuu toista. Asioiden tutkimattomuus voikin osoittautua tärkeäksi seikaksi kokemuksellisuuden kannalta.

Lääketieteen parissa ei välttämättä arvosteta ensimmäisenä kokemusperäistä tietoa, vaan tiedon keräämistä ja analysoimista muiden tutkimusmenetelmien avulla. Mutta miten tämä varsinaisesti liittyy tutkimuksen tekemiseen?

Järisyttävä. Kuva: C. Gripenberg

Kuten olen kertonut, käytän tutkimusmenetelmänäni terminologista käsiteanalyysia. Vaikka se ei pysty käsitteiden suhteen kaikkeen, minulla ei ole tutkijana syytä vaipua epätoivoon. Sen sijaan minun on hyvä tiedostaa menetelmäni puutteet. Käsiteanalyysi ei ole maata mullistava tai järisyttävä tutkimusmenetelmä, mutta se on hyvä ja toimiva tapa saada tutkimuskohteesta lisää tietoa. Sen avulla on mahdollista ainakin havainnollistaa ja luoda selkoa muutoin vaikeasti tavoitettaviin käsitteisiin. Se ei kuitenkaan pysty vastaamaan esimerkiksi kokemuksellisiin kysymyksiin. Tässä kuvaan tulee jokin toinen tieteenala tutkimusmenetelmineen.

Ehkä lääketieteen parissa on samoin. Aiempi paradigma saatetaan hylätä, jopa suurelta osin, tai terveyttä koskeviin kysymyksiin voi lopulta vastata jokin toinen tieteenala.


Viitteet

Salmenkivi, Eero (2010). Platon.

Vapa, Mikko & Päivi Peltoniemi (2010). Merisuolattu vesi.

© P. Peltoniemi.