Heikki Hemminki: Monen kaupungin tuoksua taskuissa

Kirjailija Heikki Hemmingin yli 60-vuotisen uran tuotanto on monipuolinen. Monen kaupungin tuoksua taskuissa -arkistokooste toimii sekä kirjailija-taiteilijan muistelmina että koottuina teoksina.

Kirja sisältää kuvia Hemmingin maalaamista tauluista ja kertoo hänestä näytelmäkirjailijana ja runoilijana, radio- ja tv- sekä lehdistökirjailijana. Se kuvaa Hemminkiä myös byrokraattina ja opiskelijana, osallistujana ja toimijana, sota-ajan lapsena ja matkalaisena Euroopassa. Teoksen loppupuoli sisältää kirjailijan mietteitä ja muistelua aiheettomasti nujerrettuna – ja kiitettynä.

Kirjailija-taiteilijan sanoin: ”En katso aiheelliseksi ”runoilla” elämäkertaani, jota kyllä on toivottu. Ehkä dokumentit antavat elämäkertaa totuudellisemman ja monipuolisemman kuvan toiminnastani kirjailijana Väli-Suomessa. Olen myös maalannut kirjallisia aiheitani. Tauluista on kuvia koosteessa. Ne antanevat väriä ja visuaalisuutta teokselle. Näytelmieni henkilöistä olen myös maalannut karikatyyrejä, joita on kirjassa mukana.”

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Hemminki, Heikki (2011). Monen kaupungin tuoksua taskuissa – kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka. 396 s. ISBN 978-952-92-9082-6 (sid., kovakantinen, 4-väri). Paino 1040 g, pm-luokka 11.

Tilaukset:

• 51,60 e/kpl (sis. alv 13,5 %) + postituskulut
• tilaa
• toimitus etukäteislaskulla tai postiennakolla

Päivitetty 20.02.2026.

Tutkimusblogin sisällysluettelo

Tutkimusblogiini on kertynyt sisältöä jo sen verran, että näin aiheelliseksi laatia sille sisällysluettelon. Alla postaukset aiheenmukaiseen järjestykseen ryhmiteltyinä. Numerointi viittaa vielä tässä vaiheessa tekstien ilmestymisjärjestykseen. Kaikki blogitekstit saa näkyviin ensimmäistä linkkiä klikkaamalla.

Toivon, että tekstit herättävät ajatuksia! Otan mielelläni kommenttejanne vastaan, sillä palautteenne on blogiin kirjoittamisen suola. Ajatuksia voi kirjoittaa postauksien perään tai lähettää s-postitse osoitteella paivi (at) valmiixi.fi.

Kaikki blogitekstit (uusin ylimpänä)


30 Tervetuloa blogiin!




Saatteeksi:

26 Etsin kunnes...




Johdanto:

1 Kertomus etsimisestä





Tutkimusaihe:

2 Tutkimusaihe - elämää varten

32 Nyt ja aina





Tutkimussuunnitelma ja -rahoitus:

8 Tutkimussuunnitelma matkaan lähtiessä



22 Hukassa ja rahaton - tutkijan arki?



Tutkimuksen tavoite ja tutkimusasetelma:

3 Tutkimuksen tavoite - ja matka

21 Tutkimuksella koko kuva?




Tutkimuksen teoria ja tutkimusmenetelmä:

4 Teoria - kaukana todellisuudesta?

6 Tutkimusmenetelmä ja näkymätön maailma

14 Käsiteanalyysia, kiitos!

19 Kokemuksellisuus ja tutkimusmenetelmän rajat

24 Kehollisuuden tutkimus




Aineisto ja sen rajaaminen:

5 Kiehtova tutkimusaineisto

33 Pimeässä - ei sokkona

7 Rajaamisen ongelma - mihin keskityn?

9 Aineiston - lähteiden - metsästys

15 Kutsu GeFoText2010-konferenssiin





Tieteellinen tieto:

10 Tieteellisen tiedon alkulähteille

12 Tieteellisen tiedon luonteesta

18 Tiedon ohuudesta



Kirjoittaminen:

11 Havainnollistaminen: esimerkin voima

13 Inspiraation lähde ja tieteellinen kirjoittaminen



28 Tutkimuksen ohjaajan tuki



Etiikka:

20 Testaaminen ja tutkijan etiikka

23 Kutsu VAKKI-symposiumiin




Slow science ja downshifting:

25 Slow science ja viestintä

27 Downshifting - itsekkyyttäkö?





29 Voimapaikkaan

31 Kevät ja ihania ihmisiä




Julkaiseminen:

17 Julkaisumaailmaan




Kirjallisuus:

16 Tutkimusblogiin viittaaminen
34 Lähdeluettelo


Julkaistu 10.01.2011, päivitetty 22.03.2013.

Julkaisumaailmaan

Moni asia on kietoutunut viime aikoina yllättävällä tavalla yhteen. Yksi niistä on julkaiseminen.

Työstin kuun alussa referee-kierrokselta saamaani artikkelia (Peltoniemi 2010). Sen toimitustyöstä ja julkaisemisesta huolehtii oma toimituksensa, mutta kyseiseen konferenssijulkaisuun liittyvät ohjeet ovat silti tulleet tutuiksi myös kirjoittajana.

Julkaisuohjeet ovat tärkeitä kaikille tutkijoille. Yliopistoilla on omat ohjeensa julkaisuille, jotka ilmestyvät niiden julkaisusarjoissa. Tutkijan tulee tuntea ohjeet, sillä niiden noudattaminen nopeuttaa julkaisun hyväksymistä ja itse julkaisuprosessia. Esimerkiksi väitöskirjaprosessiin vedoksen tarkastuksineen kannattaa varata aikaa vähintään kaksi kuukautta, joten tutkija haluaa varmastikin lyhentää prosessia, mikäli mahdollista. (Ks. Viertola & Mäkinen 2008.)

Alunperin en suunnitellut yritystoimintaani julkaisuja - tai kyllä ne suunnitelmissa olivat, mutta tulevaisuuden visioina. Nyt näyttää siltä, että visiot alkavat toteutua odotettua nopeammin. Kesän alussa saimme ajatuksen kirjoittaa popularisoitu julkaisu Vapan tutkimuksen pohjalta: avata kehon kuuntelua kaikille siitä kiinnostuneille (ks. Vapa 2010). Nyt julkaisu (Vapa & Peltoniemi 2010) on saatavilla jo useilla paikkakunnilla ympäri Suomen ja tilattavissa myös netistä - niin ikään monesta eri nettikaupasta. Saamamme palaute on ollut todella innostavaa!

Maailmaan. Kuva: P. Peltoniemi

Osallistuin kuun vaihteessa Vaasan yliopistossa järjestettyyn konferenssiin GeFoText2010, jonka teemana oli väljästi ilmaistuna arvostelut: kirja-arvostelut, musiikkiarvostelut ja niin edelleen. Teema liittyi siis kirjallisuuteen, sen julkaisemiseen ja siitä kirjoitettuihin arvosteluihin sekä arvostelujen tutkimiseen ja sitä kautta muun muassa sanakirjoihin ja käännöskirjallisuuteen. Konferenssin ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen myös julkaisujen tuottamisen - julkaisemisen - näkökulmasta. Se antoi monia uusia ajatuksia kirjallisten julkaisujen esittelyjä ja arvosteluja sekä niiden kirjoittamista ja tulkintaa koskien. Esimerkiksi kirja-arvostelu kohdistuu usein näennäisesti itse julkaisuun, mutta käytännössä se voi kuitenkin kohdistua julkaisun sijasta käännökseen tai kirjailijaan.

Julkaisun saaminen painokuntoon ja sen ilmestyminen on omalla tavallaan hyvin vapauttavaa, on julkaisu laajuudeltaan sitten minkä kokoinen tahansa. Julkaisun tullessa valmiiksi muut pinnan alla odottaneet ideat saavat tilaa nousta esiin.

Tällä hetkellä työn alla onkin kaksi uutta julkaisua. Toinen liittyy biologiaan, toinen lääketieteeseen. Molemmilla julkaisuilla on tieteellinen taustansa. Edellistä ideaa olen työstänyt jo jonkin aikaa, joten se valmistunee ensin. Tosin siihen tarvitsen vielä jonkin verran kuvia. Jälkimmäinen projekti on hyvin kiehtova ja sen muotoutuminen julkaisuksi vaatii hieman enemmän aikaa. Kirjoitamme sitä kuitenkin yhdessä toisen kirjoittajan kanssa, joten työ kypsyy myös keskusteluidemme kautta. Kerron julkaisuistamme lähiaikoina lisää!


Viitteet

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta. Julkaisussa: Nissilä, N. & Siponkoski, N.. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. No. 37. Vaasa: Vaasan yliopisto, 257-268.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Vapa, M. & Peltoniemi, P. (2010). Kehon kuuntelun opas. Vaasa: Lootus-kirja.

Viertola, Virpi & Olli Mäkinen (2008). Ohjeet Vaasan yliopiston julkaisusarjoihin kirjoittaville. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 57, Pedagogiikka I. Vaasa: Vaasan yliopisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 17.08.2011.

Tutkimusblogiin viittaaminen

Olen saanut paljon palautetta - suuret kiitokset teille siitä! Palautteesta nousi kysymys tutkimusblogiin viittaamisesta.

Blogini tekstejä, kuten kaikkia tekstejä ja muuta luovaa työnjälkeä, suojaa tekijänoikeus. Teksteihini eli kirjoittamiini ajatuksiin saa kuitenkin viitata lähteen ilmoittamalla. Sen voi tehdä paperijulkaisussa seuraavasti:

Peltoniemi, P. (201x). Valmiixi.fi:n tutkimusblogi. [lainattu pp.kk.vvvv]. Saatavana: http://www.valmiixi.fi/.

Koristeomenapuu. Kuva: P. Peltoniemi

Viittaukset yksittäisiin postauksiin voi tehdä samaan tapaan yksilöimällä postauksen otsikon ja www-osoitteen. Tekstien julkaisupäivät ja viimeiset päivitykset käyvät ilmi kustakin postauksesta. Digitaalisessa julkaisussa linkityksen voi tehdä myös suoraan postauksen osoitteeseen.

Moni on myös löytänyt tutkimusblogini kautta itselleen hyödyllisiä linkkejä. Niihin ja niiden ajatuksiin viitataan luonnollisesti alkuperäislähdettä käyttäen.

Viittauksiin liittyen minulla on yksi pyyntö: Laittakaa mielellään tiedoksi teksteihini tekemänne viittaukset, vaikkapa sähköpostilla tai kommenttina kyseisen postauksen perään!

© P. Peltoniemi.

Julkaistu 05.10.2010, päivitetty 14.02.2013.

Aineiston - lähteiden - metsästys

Tutkimusaiheen ja -ongelman valitsemisen jälkeen on hyvin pian vuorossa aineiston hankinta tai keruu. Tutkimusaineistona voidaan käyttää valmiita aineistoja tai se voidaan kerätä itse, esimerkiksi kirjallisuudesta. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Aineiston, mutta myös kirjallisuuden hankkimisessa voi tulla kuitenkin vastaan ongelmia. Tutkimustulosten tai aineiston julkaiseminen saattaa edellyttää esimerkiksi aineiston luovuttajien tai tutkimuksen rahoittajien lupaa (ks. Kuula 2010). Tämän vuoksi joudun suunnittelemaan tarkoin, millaista aineistoa on mahdollista saada. Joudun ottamaan aineiston hankinnassa huomioon myös resurssini: käytettävissä olevan ajan ja taloudelliset voimavarat.

Aineiston hankinta voi myös epäonnistua, jolloin en saa haluttua tietoa. Ajankohtainen esimerkki elävästä elämästä on lähteiden metsästys (ks. Löydä lähde.com 2010). Lähteet on merkitty Kansalaisen karttapaikassa sinisellä U-kirjaimen sisällä olevalla pallolla (Kansalaisen karttapaikka 2010).

Peruskarttaa tarkastellessani huomasin, että sen mukaan ihan lähellä sijaitsee lähde, joten sitä piti luonnollisestikin käydä katsomassa. Maastosta lähdettä ei kuitenkaan löytynyt ja lähipiiri pääsi jo hieman mainitsemaan suunnistustaidoistani - sijaitsihan lähde kartalla helpossa paikassa ajopolun päässä.

Käytännössä asia ei kuitenkaan ollut niin selkeä. Ensinnäkään karttaan ei oltu merkitty kaikkia metsässä risteileviä linjoja ja polkuja ja toiseksi hakkuut olivat sekoittaneet polun alkupäätä niin, että oli vaikea tietää, oliko valittu polku oikea. Kartta ei siis ollut ajan tasalla, vaan mahdollisesti vanhentunut.

Aineiston hankintaa. Kuva: C. Gripenberg

Asia jäi silti vaivaamaan, sillä kyseinen metsäalue on kohtuullisen pieni - olisin luullut, että lähde löytyy sieltä, jos ei suunnistustaidoillani, niin sinnikkyydellä. Maanmittauslaitoksen peruskarttaa ja alueen suunnistuskarttaa tutkiessani huomasin kuitenkin, että lähde puuttui kokonaan jälkimmäisestä, vaikka sen mittakaava oli tarkempi (ks. Maanmittauslaitos 2010; Karttarekisteri 2010).

Päätin kysyä asiaa enemmän kartoista tietävältä. Sain kuulla, että lähdettä ei luultavasti ole luonnossa, mikäli sitä ei ole merkitty suunnistuskarttaan. Suunnistuskartta on lähes aina peruskarttaa tarkempi, sillä se tehdään yleensä mittakaavaan 1:10000 tai 1:15000, kun taas peruskartan mittakaava on nykyään 1:25000 (Suomen Suunnistusliitto 2010; Maanmittauslaitos 2010). Peruskartan virheet voivat siten johtua siitä, että se tehdään ilmakuvista, eikä jokaista maaston havaintoa käydä erikseen tarkistamassa.

Tyydyin tämän lähteen kohdalla tilanteeseen, tällä erää. Lähteen jääminen löytymättä tuli perusteltua.

Samalla tapaa tutkimusraporttiin tulee dokumentoida myös aineiston hankinnan mahdollinen epäonnistuminen. Eli kuten kaikki tutkimuksen tekemiseen liittyvät valinnat, myös tutkimusaineiston ja käytettyjen lähteiden valinta pitää perustella, mistä se sitten johtuukin.


Viitteet

Kansalaisen karttapaikka (2010). Maanmittauslaitos.

Karttarekisteri (2010). Suomen Suunnistusliitto.

Kuula, Arja (2010). Aineiston arkistoinnin etiikka. Kommentti - nuorisotutkimuksen verkkokanava.

Löydä lähde.com (2010).

Maanmittauslaitos (2010). Peruskartta.

Olé kartalla (2008). Suunnistuskartta. Suomen Suunnistusliitto.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 1.12.2010.