Pimeässä - ei sokkona

Kirjoitin tutkimuksen tekemisestä viimeksi lokakuulla. Olen jatkanut kuluneena vuonna työn ohessa tutkimusaiheeni eli ammattikielisten käsitteiden parissa - niiden jotka niin usein ymmärretään väärin jo oman erikoisalansa sisällä.

Vuoden vaihtuessa ilmestyy ensimmäinen pleomorfismin aineistoa tutkiva, double blind -periaatteella vertaisarvioitu artikkelini (Peltoniemi 2012). Tutkimusaineistona on professori Günther Enderleinin pleomorfismin käsitteistöä (Krämer 2006). Kuvaan ja selvennän artikkelissa muutamaa käsitettä terminologisin keinoin ja kuvioin.

Pleomorfismi on biologian termi ja tarkoittaa monimuotoisuutta, eliölajin esiintymistä eri muodoissa. Enderleinin mukaan alunperin hyödylliset pieneliöt voivat kehittyä tietyissä olosuhteissa bakteereiksi tai sieniksi, jotka vahingoittavat elimistöä (Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin 2012). Näkemyksen kannattajiin lukeutuu Enderleinin lisäksi muun muassa Bechamp (Grüger 1995).

Pimeässä? Kuva: P. Peltoniemi.

Enderlein tutki elävää verta, lähinnä pimeäkenttämikroskoopilla. Pimeäkenttä-, kuten kirkaskenttämikroskopiassakin verta voidaan tarkastella elävänä, ei siis vain jähmetettynä tai värjättynä näytteenä. Tämä mahdollistaa myös kohteiden muuttumisen tarkastelun.

Enderleinin havaintojen mukaan hyödylliset mikrobit voivat kehittyä veressä eteenpäin, jos elimistö tarjoaa tähän sopivat olosuhteet, toisin sanoen happaman ympäristön. Veri ei siis ole steriiliä, vaan krooniset sairaudet syntyvät sisältäpäin, kehosta. (Enby, Gosch & Sheehan 1998, Bleker 2004.)

Pleomorfismi kyseenalaistaa lääketieteen ja epidemiologian pitkälti monomorfismiin perustuvia näkemyksiä. Monomorfismin mukaan bakteerit voivat lisääntyä vain jakautumalla ja esiintyä vain yhdessä kehitysmuodossa. (Schneider 2001, Krämer 2006.) Siksi niitä vastaan kehitetään mikrobilääkkeitä, joilla taudinaiheuttajat yritetään tappaa.

Näiden ajatusten valossa vuoden pimeimpään aikaan ei välttämättä tarvitse sokkona pelätä taudinaiheuttajien ja influessa-aallon iskevän, vaan katseen voi suunnata kehoon ja sen sisälle: onko lepo, liikunta ja ravitsemus kunnossa vai voisiko niiden eteen tehdä jotain?


Viitteet

Bleker, Maria-M. (2004). Der verkannte Freund oder der unbekannte Feind? Hoya: Semmelweis-Verlag.

Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.

Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin e.V. (2012). Was ist Pleomorphismus?

Grüger, Wolfgang (1995). Zyklogenie und Symbioselenkung. Grundlagen, Möglichkeiten, Grenzen. Kirchlindach: Ebi-electronic.

Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.

Peltoniemi, Päivi (2012). Einige Begriffe des Pleomorphismus terminologisch gesehen. Teoksessa: Nissilä, N./Siponkoski, N. (toim.). Kielet liikkeessä, Språk i rörelse, Languages in Motion, Sprachen in Bewegung. VAKKI-symposiumi XXXII, Vaasa 10.-11.2.2012. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. VAKKI Publications 1. Vaasa: Vaasan yliopisto, 252-263.

 © P. Peltoniemi.

Kiehtova tutkimusaineisto

Kirjoitin edellä, miten tutkimuksen tavoite nousee tutkimusaiheesta. Asetettuihin tutkimusongelmiin puolestaan etsitään sopiva aineisto eli tutkimusongelma määrittää aineiston keräämisen tai hankinnan. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Tehtävänä on siis löytää sopiva aineisto. Vaikka tutkimusaineistoa ei voi suoraan verrata aterian aineksiin, jotain yhteistä niillä kuitenkin on: molempien on syytä olla mahdollisimman laadukkaita. Aiemmin mainitsemastani macasta ei olisi tullut minulle arkipäivää, tai pitäisikö sanoa arkipäivästä juhlaa, ilman sinnikästä tiimiäni. Tunsin kyllä ennestään esimerkiksi goji-marjat (ks. Superfoodit.com 2010) mutta - näin jälkikäteen - rehellisesti sanottuna maca olisi tuntunut liian kaukaa haetulta, jos olisin tehnyt päätöksiä pelkästään omien tietojeni varassa.

Päädyin myös väitöskirjani tutkimusaineistoon monen tekijän summana. Alunperin tutkimusaineistoksi kaavailemani materiaali olisi ollut saamieni kommenttien perusteella "upottava suo", joten jouduin etsimään toisen. Onneksi jouduin! Ensin tilanne tosin harmitti, mutta sitten istuin yksinkertaisesti alas etsiäkseni uuden aineiston, joka myös olisi kiinnostava.

Savukaapuyökkösen toukka. Kuva: C. Gripenberg

Olin ladannut koneelleni saksankielisiä terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä tekstejä, joihin en ollut kuitenkaan aiemmin ehtinyt tutustua. Teksteissä mainittiin käsite Pleomorphismus eli pleomorfismi. En tiennyt yhtään, mitä se tarkoittaa ja myös löytämäni suomenkieliset viitteet aiheesta olivat hyvin niukkoja, tieteellisyydestä puhumattakaan. Löysin kuitenkin yhden hyvän esityksen (ks. Vapa 2009) ja vakuutuin, että aineisto on tutkimisen arvoinen.

Pleomorfismilla tarkoitetaan biologiassa mikro-organismien monimuotoisuutta, niiden muuttumista ja esiintymistä eri muodoissa (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006). Yleistäen voisi sanoa, että kyse on eliöiden esiintymisestä eri muodoissa vähän samaan tapaan kuin perhonen on ensin muna, sitten toukka ja kotelo (ks. SuomiSanakirja.fi 2010). Lääketieteen puolellakin pleomorfismi tunnetaan, mutta sitä en vielä tuolloin tiennyt, sillä ilmiötä kutsutaan siellä toisella termillä. Muutenkin pleomorfismi näkyy olevan monien tutkijoiden vahvistama ja ravitsemuksesta ja terveydestä puhuvien ihmisten, kuten Wolfen, tuntema ilmiö.

Tutkimusaineiston lähteeksi löysin saksalaisen eläin- ja hyönteistieteilijä Enderleinin (1872-1968) pääteoksen Die Bakterien-Cyclogenie, joka kuuluu bakteriologian saksankielisiin perusteoksiin (Enderlein 1981). Enderleinin tutkimus on osin yhtenevä ranskalaisen Béchampin (1816-1908) työn kanssa.

Tutkimusaineiston löytyminen on siis kohdallani jo kertomus sinänsä. Näin kiehtovaan aineistoon en olisi ikinä päätynyt ilman Suomen johtavaa verimikroskopistia, Vapaa (ks. Vapaa.info 2010), enkä kirjoittaisi nyt tässä tutkimuksen tekemisestä.


Viitteet

Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 

SuomiSanakirja.fi (2010). Perhonen.

Superfoodit.com (2010). Goji-marja.

Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.

Vapa, Mikko (2009). Uusi biologia (IE:n selaimella tai SlideFinderissa).

Vapaa.info (2010). Verimikroskopia.

Wolfe, David, terveys- ja ravitsemusasiantuntija.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 29.6.2010.