Viime aikoina, jo kuukausien ajan on erityisesti puhutellut Psalmi 91, "Korkeimman suojelus". Se on uskomattoman osuva juuri tähän aikaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 10. maaliskuuta 2024
tiistai 8. marraskuuta 2022
Saatavilla suosittua Keeniperimä-runokokoelmaa!
Kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin suosittua Keeniperimä-runokokoelmaa on saapunut lisää varastoomme!
Kirja sisältää tähänkin hetkeen osuvia runoja niin pohjalaisesta luonteenperimästä, Suomen historiasta ja sen perinnöstä, kuin myös eläimistä, matkailusta ja EU:sta.Runokokoelman esittely löytyy täältä. Tutustu myös Hemmingin laajaan teokseen Monen kaupungin tuoksua taskuissa, joka on yhtä aikaa muistelmat ja kootut teokset!
Puhuttelevia hetkiä Hemmingin tuotannon parissa!
Ystävällisin terveisinVALMIIXI / Päivi
maanantai 21. maaliskuuta 2022
Maaseutu, minun kotini on esitelty Green Care Finlandin sivuilla
Puutarhuri, eräopas ja luomuviljelijä Oiva Mäenpään teos Maaseutu, minun kotini on esitelty Green Care Finlandin sivuilla.
Mäenpää on tarkkaillut Suomen luontoa yli viisikymmentä vuotta. Pitkät havaintosarjat ja lukuisat luonnossa vietetyt hetket ovat muovautuneet kirjassa nelivärikuvitetuiksi tarinoiksi.
Kirja tarjoaa vinkkejä pieniin suuriin tekoihin eläinten ja luontoympäristön kanssa. Siinä Mäenpää kertoo, mitä tapahtuu, kun rakkaus luontoa kohtaan muuttuu elämänkatsomukseksi.
Teos esittää myös ajankohtaisia kysymyksiä: Miltä tuntuu, kun elintärkeitä metsiä pilkotaan kiihtyvään tahtiin energiantuotantoon? Miten käy maataloutemme – voiko se selviytyä tulevista haasteista?
Kirja on esitelty kotisivuillamme täällä. Se on saatavilla verkko- ja kirjakaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Antoisia hetkiä kirjan parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Green Care Finland. Luontolähtöisiä materiaaleja: Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini.
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kurikka: Valmiixi.
torstai 6. tammikuuta 2022
Valkeus minun tielläni
Joulunajan päättyessä ja uuden vuoden alkaessa päällimmäisenä mielessä on kaksi kohtaa Raamatusta.
Joka kerta epätoivon noustua lähes ylitsepääsemättömäksi on eteen edelleen tuotu, tuomalla tuotu, sana, yksi kohta sieltä, toinen täältä. Lue lisää...
maanantai 16. elokuuta 2021
Hemmingin Keeniperimästä julkaistiin lisäpainos
Kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin Keeniperimä-runokokoelma ilmestyi ensikerran vuonna 2007. Julkaisimme seitsemän vuotta myöhemmin kirjan uudistetun ja laajennetun 2. painoksen. Olemme nyt ottaneet siitä toistamiseen muuttamattoman lisäpainoksen, postuumisti täksi kesäksi.
Hemmingin runot, jopa yhteiskunnallisesti kantaaottavat runot, kestävät aikaa. Kurikka-lehti julkaisi kesänumerossaan pienen jutun kirjasta. Sen pääsee lukemaan täältä.
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemmingin Keeniperimästä tehtiin lisäpainos. Kurikka-lehti 43: 17, 10.06.2021.
Runokirja on saatavilla verkkokaupastamme, Maiju Hemmingiltä, sekä kirja- ja verkkokaupoista kautta maan.
Puhuttelevia hetkiä Hemmingin runojen parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemmingin Keeniperimästä tehtiin lisäpainos. Kurikka-lehti 43: 17, 10.06.2021.
Päivitetty 08.11.2022.
perjantai 2. huhtikuuta 2021
Lisäpainos Heikki Hemmingin Keeniperimästä
Otamme postuumisti lisäpainoksen kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin Keeniperimä-runokokoelmasta. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2007 ja uudistetun ja laajennetun 2. painoksen julkaisimme vuonna 2014.
Keeniperimä sisältää osuvia runoja niin pohjalaisesta luonteenperimästä kuin Suomen historiasta ja sen perinnöstäkin. Kirjassa on myös yhä ajankohtaisia EU-, matkailu- ja eläinaiheisia runoja. Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, on esittänyt Hemmingin runoja yli 20 vuoden ajan.
Hemmingin muuhun tuotantoon pääsee tutustumaan hänen teoksessaan Monen kaupungin tuoksua taskuissa. Kirja on arkistokooste, yhtä aikaa muistelmat ja kootut teokset ja kuvaa omakohtaisesti, millaista on ollut olla kirjailijana väli-Suomessa.
Hyviä hetkiä Heikki Hemmingin runojen parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011).Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
Keeniperimä sisältää osuvia runoja niin pohjalaisesta luonteenperimästä kuin Suomen historiasta ja sen perinnöstäkin. Kirjassa on myös yhä ajankohtaisia EU-, matkailu- ja eläinaiheisia runoja. Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, on esittänyt Hemmingin runoja yli 20 vuoden ajan.
Hemmingin muuhun tuotantoon pääsee tutustumaan hänen teoksessaan Monen kaupungin tuoksua taskuissa. Kirja on arkistokooste, yhtä aikaa muistelmat ja kootut teokset ja kuvaa omakohtaisesti, millaista on ollut olla kirjailijana väli-Suomessa.
Hyviä hetkiä Heikki Hemmingin runojen parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011).Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
sunnuntai 2. helmikuuta 2020
Minä olen sinun kanssasi
Vaikka yhä useampi ihminen käsittää, missä mennään, on heidänkin voimansa viety. Lue lisää...
sunnuntai 15. joulukuuta 2019
Luomuviljelijää puhutteleva luonto
Luomuviljelijä Oiva Mäenpään teos Maaseutu, minun kotini on luontokirjoistamme uusin. UutisOivan toimittaja Päivi Seppälä haastatteli kirjailija-kuvaajaa kohta kirjan ilmestyttyä.
Luonto puhuttelee Oivaa myös vuoden pimempään aikaan. Talvea hän pitää hienona kuvaamisen kannalta, koska siinä on hienoja valoja. Kuvaajan luontoharrastuksessa kaikki alkoi linnuista.
- Nyt metsä on minulle ykköstä, toisena pienvedet. Ne liittyvät yhteen, sanoo Oiva ja jatkaa: - Ihmisen pitää päästä tylsistymään, sillä tylsistyminen muuttuu luovuudeksi. Metsässä rupeaa ajatus kulkemaan.
Maaseutu, minun kotini -kirja sisältää työn ohessa otettujen luontokuvien lisäksi paljon luomuviljelijä-eräoppaan pohdintaa luonnon ja maaseudun sekä maailman tilasta.
Jutun pääsee lukemaan kokonaisuudessaan näistä linkeistä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Puhuttelevia hetkiä kirjan parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kuvankäsittely: Amon Kivineva. Kurikka: Valmiixi.
Seppälä, Päivi (2019). Riippuvuussuhteessa luontoon. UutisOiva 10.01.2019.
Päivitetty 16.12.2019.
Luonto puhuttelee Oivaa myös vuoden pimempään aikaan. Talvea hän pitää hienona kuvaamisen kannalta, koska siinä on hienoja valoja. Kuvaajan luontoharrastuksessa kaikki alkoi linnuista.
- Nyt metsä on minulle ykköstä, toisena pienvedet. Ne liittyvät yhteen, sanoo Oiva ja jatkaa: - Ihmisen pitää päästä tylsistymään, sillä tylsistyminen muuttuu luovuudeksi. Metsässä rupeaa ajatus kulkemaan.
Maaseutu, minun kotini -kirja sisältää työn ohessa otettujen luontokuvien lisäksi paljon luomuviljelijä-eräoppaan pohdintaa luonnon ja maaseudun sekä maailman tilasta.
Jutun pääsee lukemaan kokonaisuudessaan näistä linkeistä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Puhuttelevia hetkiä kirjan parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kuvankäsittely: Amon Kivineva. Kurikka: Valmiixi.
Seppälä, Päivi (2019). Riippuvuussuhteessa luontoon. UutisOiva 10.01.2019.
Päivitetty 16.12.2019.
Labels:
artikkeli,
eläin,
lintu,
luonto,
maanviljely,
Oiva Mäenpää,
Pohjanmaa,
Suomi,
valokuva
torstai 14. marraskuuta 2019
Jumalan ajoitus, ei minun
lauantai 4. toukokuuta 2019
Siunaa ja varjele meitä
Suomi vietti 27. huhtikuuta 2019 kansallista veteraanipäivää sotaveteraanien kunniaksi.
Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Lue lisää...
Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Lue lisää...
perjantai 26. huhtikuuta 2019
Lisäpainos Heikki Hemmingin Keeniperimästä
Otamme lisäpainoksen kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin Keeniperimä-runokokoelmasta postuumisti. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2007 ja uudistetun ja laajennetun 2. painoksen julkaisimme vuonna 2014.
Keeniperimän tarkkanäköisten runojen teemat vaihtelevat Pohjanmaasta ja pohjalaisesta luonteenperimästä Suomeen, sen historiaan ja perintöön. Kirja sisältää myös edelleen ajankohtaisia EU-, matkailu- ja eläinaiheisia runoja. Kurikan lukion poikien runoryhmä, Ryskööremmi, on esittänyt Hemmingin runoja yli 20 vuoden ajan.
Hemmingin muuhun tuotantoon pääsee tutustumaan hänen muistelmissaan ja kootussa teoksessaan Monen kaupungin tuoksua taskuissa.
Hyviä hetkiä Keeniperimän parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2019). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011).Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
Keeniperimän tarkkanäköisten runojen teemat vaihtelevat Pohjanmaasta ja pohjalaisesta luonteenperimästä Suomeen, sen historiaan ja perintöön. Kirja sisältää myös edelleen ajankohtaisia EU-, matkailu- ja eläinaiheisia runoja. Kurikan lukion poikien runoryhmä, Ryskööremmi, on esittänyt Hemmingin runoja yli 20 vuoden ajan.Hemmingin muuhun tuotantoon pääsee tutustumaan hänen muistelmissaan ja kootussa teoksessaan Monen kaupungin tuoksua taskuissa.
Hyviä hetkiä Keeniperimän parissa!
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2019). Keeniperimä. 2. uud. ja laaj. p. lisäp. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011).Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
maanantai 22. huhtikuuta 2019
Kolmannen päivän aamuna
Silloin on muistunut mieleen Hebrealaiskirjeen jae.
Jostain syystä sen jälkeen ajatus on jatkunut sitkeästi toisella, edellisestä irrallisella, mutta silti siihen kiinteästi liittyvällä kysymyksellä. Lue lisää...
perjantai 29. maaliskuuta 2019
Kirja-arvostelu: Oiva Mäenpään kirja maaseudusta on puhutteleva
Luomuviljelijä Oiva Mäenpään kirjan Maaseutu, minun kotini arvostelu on ilmestynyt Vakka-Suomen Sanomissa helmikuulla. Arvostelun on kirjoittanut Antti Karlin.
Maaseutu on ollut monen suomalaisen kasvuympäristö, Karlin toteaa. Hänen mielestään Mäenpää tuo kirjansa tarinoissa omakohtaisesti hyvin esille niitä kokemuksia, joita lapsuudessa maalla syntyi. Kirjassa on paljon muistoja luontoelämyksistä ja kuvaustilanteista.
- Kirjaan eläytyi ja siinä tuli luettua yhdellä istumalla monta tarinaa peilaten lapsuuden muistoja, Karlin toteaa ja kiittää kirjaa puhuttelevaksi.
Arvostelun voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Viitteet
Karlin, Antti (2019). Maaseudulla ovat monen muistot. Vakka-Suomen Sanomat 26.02.2019.
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kurikka: Valmiixi.
Maaseutu on ollut monen suomalaisen kasvuympäristö, Karlin toteaa. Hänen mielestään Mäenpää tuo kirjansa tarinoissa omakohtaisesti hyvin esille niitä kokemuksia, joita lapsuudessa maalla syntyi. Kirjassa on paljon muistoja luontoelämyksistä ja kuvaustilanteista.
- Kirjaan eläytyi ja siinä tuli luettua yhdellä istumalla monta tarinaa peilaten lapsuuden muistoja, Karlin toteaa ja kiittää kirjaa puhuttelevaksi.
Arvostelun voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Viitteet
Karlin, Antti (2019). Maaseudulla ovat monen muistot. Vakka-Suomen Sanomat 26.02.2019.
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kurikka: Valmiixi.
Labels:
arvostelu,
eläin,
lintu,
luonto,
maanviljely,
Oiva Mäenpää,
Pohjanmaa,
Suomi,
valokuva
tiistai 26. maaliskuuta 2019
Katso, uudeksi minä teen kaikki
Mutta mieleen on myös noussut kerta toisensa jälkeen eräs kohta Raamatusta. Lue lisää...
torstai 7. helmikuuta 2019
Kirja-arvostelu: Oiva Mäenpään teos ottaa terävästi kantaa Suomen luonnon puolesta
Luomuviljelijä, puutarhuri-eräopas Oiva Mäenpään kirja Maaseutu, minun kotini ilmestyi jouluksi. Teos on "luonnontarkkailijan kirja luonnosta ja maaseudusta valokuvineen" ja sisältää "pohdintaa luonnon ja maaseudun muutoksesta sekä tulevaisuudesta", Ilkan julkaisema kirja-arvostelu toteaa.
Kirja-arvostelu kiittää Mäenpään kerrontaa ihmisläheiseksi. - Se luo lukijalle kosketuksen tunteen aitoon maalaiselämään.
Elämään maalla pääsevät samaistumaan niin maalta kaupunkiin muuttaneet kuin paljasjalkaiset kaupunkilaisetkin. Tämän lisäksi arvostelu luonnehtii Mäenpään kirjaa teräväsanaiseksi kannanotoksi suomalaisen luonnon ja sen säilymisen puolesta.
Arvostelun pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täältä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Viitteet
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kurikka: Valmiixi.
Luonnontarkkailija on havainnoinut biolumetta. Ilkka 11.01.2019, sivu 35.
13.02.2019.
Kirja-arvostelu kiittää Mäenpään kerrontaa ihmisläheiseksi. - Se luo lukijalle kosketuksen tunteen aitoon maalaiselämään.
Elämään maalla pääsevät samaistumaan niin maalta kaupunkiin muuttaneet kuin paljasjalkaiset kaupunkilaisetkin. Tämän lisäksi arvostelu luonnehtii Mäenpään kirjaa teräväsanaiseksi kannanotoksi suomalaisen luonnon ja sen säilymisen puolesta.
Arvostelun pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täältä. Luontokirjan esittely löytyy sivuiltamme ja kirjaa voi tilata kirjailijalta tai kirja- ja verkkokaupoista kautta maan sekä kustantajan verkkokaupasta.
Viitteet
Mäenpää, Oiva (2018). Maaseutu, minun kotini. Kurikka: Valmiixi.
Luonnontarkkailija on havainnoinut biolumetta. Ilkka 11.01.2019, sivu 35.
13.02.2019.
Labels:
arvostelu,
eläin,
lintu,
luonto,
maanviljely,
Oiva Mäenpää,
Pohjanmaa,
Suomi,
valokuva
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Miikan kirja puhuu Suomelle
Lapsuudenkodissa oli Wanha Raamattu. Paksu nahkakantinen, iso kirja.
Ihmettelimme sen kokoa ja hauraita sivuja ja käänsimme niitä varovasti. Koukeroinen teksti oli kummallista, mutta ei edes lapsille mahdotonta lukea, tuohon aikaan. Lue lisää...
Ihmettelimme sen kokoa ja hauraita sivuja ja käänsimme niitä varovasti. Koukeroinen teksti oli kummallista, mutta ei edes lapsille mahdotonta lukea, tuohon aikaan. Lue lisää...
sunnuntai 26. kesäkuuta 2016
Kahtiajakautunut kansa
Tässä blogissa en ole aiemmin tarttunut poliittisiin aiheisiin, sillä en koe politiikkaa sellaiseksi hyväksi, jota haluaisin jakaa. Nyt teen kuitenkin poikkeuksen.
Politiikalla voidaan luoda hyvinvointia, mutta aivan liian usein se on lähes mielivallan väline.
Viime päivien uutisia lukiessa päällimmäiseksi on jäänyt toteamus kansan kahtiajakautumisesta. Ylen haastattelemien meppien mukaan Sarvamaa näkee Britannian äänestystuloksessa uhan: "[...] ongelmallista on se, että Britannia on jakautunut täysin kahtia ja sama ilmiö on olemassa muissa osissa Eurooppaa" (Harala 2016).
Äänestystulokset paljastivat todellakin monenlaisen kahtiajaon: Skotlanti ja Pohjois-Irlanti vastaan Wales, Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia (Keto-Tokoi 2016).
Mutta itse kahtiajaon tarkastelua olennaisempaa on miettiä, mistä kahtiajakautuminen johtuu.
Hautalan mukaan suurimpana ongelmana uniossa on se, "että jäsenmaissa kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana". Ruohonen-Lerner sanoo, että "Euroopan unionissa päätökset ovat todella kaukana ihmisistä", jopa europarlamentaarikoista. (Harala 2016.)
Miksi jäsenmaat ovat sitten toteuttaneet politiikkaansa tällä tavoin? Miksi paikalliset virkamiehet ovat tehneet päätöksiä ja vedonneet niiden toteutuksessa unionin vaatimuksiin - älyttömiltäkin kuulostavissa ja kansalaisten oikeustajua ja kohtuullisuutta vastaan sotivissa hankkeissa? Vaikkapa kansalaisten vastustamien jätevesiasetuksen ja tuulivoimakaavoituksen muodossa (Valtioneuvosto 2015, Pitkäranta 2015a).
Edellä siteerattu uutinen ei kerro, mitä Sarvamaa tarkoittaa samalla ilmiöllä - kahtiajakautumisella - muualla Euroopassa (Harala 2016).
Ehkä hän on kuitenkin tietoinen siitä kahtiajaosta, mikä Suomessa parhaillaan muun muassa tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö. Vai onko?
Helsingissä selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" (Pitkäranta 2015b), joten toistaiseksi niitä ei ole sinne rakennettu.
Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta (Pitkäranta 2015c). Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan.
Kaavoitusaalto pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään (Santavuori 2016, Merikarvian tuulivoimainfo 2016).
Tällainen kaavoitus on täyttä aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset pakotetaan muuttamaan niin sanottuihin kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Kaavoitus tehdään ilmastonlämpenemisen pelossa sekä ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - kun EU vaatii, sillä Suomi on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista jäljessä, vaikka onkin Euroopan Yhteisön tavoitteista etuajassa!
Kuitenkin suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koko Suomen asuttuna (Liimatainen 2016). He eivät ole ajamassa länsisuomalaisia etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Sen tekevät poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset ovat joko vähemmistössä tai käyttäytyvät vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.
Tapa, jolla EU näyttäytyy yksittäisille kansalaisille sotii kaikkea oikeustajua ja kohtuutta vastaan ja rikkoo koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: kansalaisten yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä! Ei ihme, vaikka Suomessakin on alettu vaatia kansanäänestystä unionin jäsenyydestä (Vatanen 2016), Väyrynen on puhunut siitä jo vuosia.
Jäätteenmäki pitää Britannian äänestystulosta "pysäyttävänä". Hänen mukaansa kansanäänestyksen tulos osoittaa selkeästi, että "EU:n on aika uudistua ja keskittyä kansalaisten kannalta tärkeisiin asioihin". (Leinonen 2016.)
Eikö unionin päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida ottaa takaisin käyttöön terve maalaisjärki, kohtuullisuus ja ennen kaikkea arvojen, lain ja oikeuden kunnioittaminen?
Kansallisella tasolla aloittaa voi vaikka Suomen perustuslain, kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, yhdenvertaisuuslain, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulain noudattamisella - myös tuulivoimakaavoituksessa (Grahn 2016).
Ne ovat kansalaisen kannalta tärkeitä asioita ja ehkäisisivät myös kansan kahtiajakautumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi läntisessäkin Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.
Viitteet
Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.
Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016.
Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016.
Leinonen, Nina (2016). Anneli Jäätteenmäki: "Tulos on pysäyttävä". Iltalehti 24.06.2016.
Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016.
Merikarvian tuulivoimainfo (2016). Infraäänipäästön mallinnuskartta tariffiin päässeistä hankkeista.
Pitkäranta, Tapio (2015a). Tuulivoiman kansalaistoiminta säästänyt miljardin. Blogi Avointa ajattelua 07.09.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015.
Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi 23.03.2016.
Valtioneuvosto (2015). Jätevesiasetuksen siirtymäaika pitenee kahdella vuodella ja lievennyksiä valmistellaan.
Vatanen, Panu (2016). "EU on aiheuttanut Euroopalle oikeastaan pelkkää kaaosta" – Perussuomalaisten Tynkkynen iloitsee Britannian EU-erosta. Yle 25.06.2016.
Politiikalla voidaan luoda hyvinvointia, mutta aivan liian usein se on lähes mielivallan väline.
Viime päivien uutisia lukiessa päällimmäiseksi on jäänyt toteamus kansan kahtiajakautumisesta. Ylen haastattelemien meppien mukaan Sarvamaa näkee Britannian äänestystuloksessa uhan: "[...] ongelmallista on se, että Britannia on jakautunut täysin kahtia ja sama ilmiö on olemassa muissa osissa Eurooppaa" (Harala 2016).
Äänestystulokset paljastivat todellakin monenlaisen kahtiajaon: Skotlanti ja Pohjois-Irlanti vastaan Wales, Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia (Keto-Tokoi 2016).
Mutta itse kahtiajaon tarkastelua olennaisempaa on miettiä, mistä kahtiajakautuminen johtuu.
Hautalan mukaan suurimpana ongelmana uniossa on se, "että jäsenmaissa kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana". Ruohonen-Lerner sanoo, että "Euroopan unionissa päätökset ovat todella kaukana ihmisistä", jopa europarlamentaarikoista. (Harala 2016.)
Miksi jäsenmaat ovat sitten toteuttaneet politiikkaansa tällä tavoin? Miksi paikalliset virkamiehet ovat tehneet päätöksiä ja vedonneet niiden toteutuksessa unionin vaatimuksiin - älyttömiltäkin kuulostavissa ja kansalaisten oikeustajua ja kohtuullisuutta vastaan sotivissa hankkeissa? Vaikkapa kansalaisten vastustamien jätevesiasetuksen ja tuulivoimakaavoituksen muodossa (Valtioneuvosto 2015, Pitkäranta 2015a).
Edellä siteerattu uutinen ei kerro, mitä Sarvamaa tarkoittaa samalla ilmiöllä - kahtiajakautumisella - muualla Euroopassa (Harala 2016).
Ehkä hän on kuitenkin tietoinen siitä kahtiajaosta, mikä Suomessa parhaillaan muun muassa tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö. Vai onko?
Helsingissä selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" (Pitkäranta 2015b), joten toistaiseksi niitä ei ole sinne rakennettu.
Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta (Pitkäranta 2015c). Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan.
Kaavoitusaalto pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään (Santavuori 2016, Merikarvian tuulivoimainfo 2016).
Tällainen kaavoitus on täyttä aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset pakotetaan muuttamaan niin sanottuihin kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Kaavoitus tehdään ilmastonlämpenemisen pelossa sekä ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - kun EU vaatii, sillä Suomi on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista jäljessä, vaikka onkin Euroopan Yhteisön tavoitteista etuajassa!
Kuitenkin suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koko Suomen asuttuna (Liimatainen 2016). He eivät ole ajamassa länsisuomalaisia etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Sen tekevät poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset ovat joko vähemmistössä tai käyttäytyvät vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.
Tapa, jolla EU näyttäytyy yksittäisille kansalaisille sotii kaikkea oikeustajua ja kohtuutta vastaan ja rikkoo koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: kansalaisten yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä! Ei ihme, vaikka Suomessakin on alettu vaatia kansanäänestystä unionin jäsenyydestä (Vatanen 2016), Väyrynen on puhunut siitä jo vuosia.
Jäätteenmäki pitää Britannian äänestystulosta "pysäyttävänä". Hänen mukaansa kansanäänestyksen tulos osoittaa selkeästi, että "EU:n on aika uudistua ja keskittyä kansalaisten kannalta tärkeisiin asioihin". (Leinonen 2016.)
Eikö unionin päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida ottaa takaisin käyttöön terve maalaisjärki, kohtuullisuus ja ennen kaikkea arvojen, lain ja oikeuden kunnioittaminen?
Kansallisella tasolla aloittaa voi vaikka Suomen perustuslain, kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, yhdenvertaisuuslain, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulain noudattamisella - myös tuulivoimakaavoituksessa (Grahn 2016).
Ne ovat kansalaisen kannalta tärkeitä asioita ja ehkäisisivät myös kansan kahtiajakautumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi läntisessäkin Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.
Viitteet
Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.
Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016.
Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016.
Leinonen, Nina (2016). Anneli Jäätteenmäki: "Tulos on pysäyttävä". Iltalehti 24.06.2016.
Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016.
Merikarvian tuulivoimainfo (2016). Infraäänipäästön mallinnuskartta tariffiin päässeistä hankkeista.
Pitkäranta, Tapio (2015a). Tuulivoiman kansalaistoiminta säästänyt miljardin. Blogi Avointa ajattelua 07.09.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015.
Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015.
Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi 23.03.2016.
Valtioneuvosto (2015). Jätevesiasetuksen siirtymäaika pitenee kahdella vuodella ja lievennyksiä valmistellaan.
Vatanen, Panu (2016). "EU on aiheuttanut Euroopalle oikeastaan pelkkää kaaosta" – Perussuomalaisten Tynkkynen iloitsee Britannian EU-erosta. Yle 25.06.2016.
Labels:
arvot,
blogi,
EU,
galleria,
hyvinvointi,
kotiseutu,
luonto,
oikeudenmukaisuus,
Pohjanmaa,
Suomi,
tuulivoima,
yhteiskunta,
ympäristö
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Heikki Hemmingin tuotanto on laaja ja monipuolinen
Kurikkalaisen kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin haastattelu löytyy
Suupohja.fi-portaalista. Haastattelussa hän kertoo pitkästä, yli 60-vuotisesta urastaan: lapsuutensa ja kirjallisen uransa alkuajoista, näytelmien ja runojen kirjoittamisesta sekä maalaamisesta.
Hemmingin tuotantoa esittelee myös Monen kaupungin tuoksua taskuissa. Kirja on arkistokooste: yhtä aikaa muistelmat ja kootut teokset. Se kuvaa omakohtaisesti, millaista on ollut olla kirjailija Väli-Suomessa, mm. Tampereella, Jyväskylässä ja Kurikassa. Kirjan esittely löytyy sivustoltamme täältä.
Marraskuun lopussa Hemmingin suositusta Keeniperimä-runokirjasta ilmestyi uudistettu ja laajennettu 2. painos. Kirjan 1. painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia. Kokoelman runoja sisältyy myös äänikirjaan, jonka Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, julkaisee tänä vuonna.
Molemmat kirjat ovat saatavilla verkkokaupastamme sekä kirjakaupoista kautta maan. Niitä voi tilata myös suoraan kirjailijalta.
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2014). Keeniperimä. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011). Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
Suupohja.fi (2015). Heikki Hemmingin monipuolinen kirjallinen tuotanto: näytelmiä, runoja ja proosaa.
Julkaistu 18.02.2015, päivitetty (linkki poistettu) 30.09.2022.
Marraskuun lopussa Hemmingin suositusta Keeniperimä-runokirjasta ilmestyi uudistettu ja laajennettu 2. painos. Kirjan 1. painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia. Kokoelman runoja sisältyy myös äänikirjaan, jonka Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, julkaisee tänä vuonna.
Molemmat kirjat ovat saatavilla verkkokaupastamme sekä kirjakaupoista kautta maan. Niitä voi tilata myös suoraan kirjailijalta.
Ystävällisin terveisin
VALMIIXI / Päivi
Viitteet
Hemminki, Heikki (2014). Keeniperimä. Kurikka: Valmiixi.
Hemminki, Heikki (2011). Monen kaupungin tuoksua taskuissa - kirjailijana Väli-Suomessa. Kurikka.
Suupohja.fi (2015). Heikki Hemmingin monipuolinen kirjallinen tuotanto: näytelmiä, runoja ja proosaa.
Julkaistu 18.02.2015, päivitetty (linkki poistettu) 30.09.2022.
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Heikki Hemminki: Keeniperimä - uudistettu 2. painos
Kirjailija-taiteilija Heikki Hemmingin tuotanto on monipuolinen: se sisältää muun muassa näytelmiä, runoja ja proosaa. Hemminki (s. 1931 Kauhavalla) on saanut näytelmistään valtionpalkinnon ja voittanut runoillaan useita kilpailuja, joiden joukossa Tampereen kaupunginkirjaston arvostetun kirjoituskilpailun. Hänelle on myönnetty myös muun muassa Vaasan läänin taidetoimikunnan ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinnot.
Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, on esittänyt Hemmingin runoja jo yli 20 vuoden ajan. Ryskööremmillä on yhä runsaasti kysyntää, joten on tullut aika julkaista Keeniperimä-kirjasta uusi painos - kirjan 1. painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia.
Uudistettu ja laajennettu 2. painos sisältää myös aikaisemmin muissa kokoelmissa julkaistuja runoja.
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uudistetun ja laajennetun painoksen lisäpainos. Kurikka: Valmiixi. 74 s. Kansien maalaukset: Heikki Hemminki, takakannen kuva Ryskööremmistä: Jari Viitaharju. ISBN 978-952-5965-23-0. UDK 894.541-1, YKL 82.2, paino 110 g, pm-luokka 2.
Jälleenmyyjät:
Ryskööremmi, Kurikan lukion poikien runoryhmä, on esittänyt Hemmingin runoja jo yli 20 vuoden ajan. Ryskööremmillä on yhä runsaasti kysyntää, joten on tullut aika julkaista Keeniperimä-kirjasta uusi painos - kirjan 1. painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia.
Uudistettu ja laajennettu 2. painos sisältää myös aikaisemmin muissa kokoelmissa julkaistuja runoja.
Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Hemminki, Heikki (2021). Keeniperimä. 2. uudistetun ja laajennetun painoksen lisäpainos. Kurikka: Valmiixi. 74 s. Kansien maalaukset: Heikki Hemminki, takakannen kuva Ryskööremmistä: Jari Viitaharju. ISBN 978-952-5965-23-0. UDK 894.541-1, YKL 82.2, paino 110 g, pm-luokka 2.
Jälleenmyyjät:
- Adlibris.com
- Adlibris.com (svenska)
- Booky
- Cdon.com
- Lukulamppu
- Prisma
- Suomalainen kirjakauppa
- Suuri suomalainen kirjakerho
- Turun kansallinen kirjakauppa
- Maiju Hemmingin yhteystiedot: maiju.hemminki (ät) gmail.com
- 24,90 e/kpl (sis. alv 13,5 %) + postituskulut
- tilaa
- toimitus etukäteislaskulla tai postiennakolla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





