Inspiraation lähde ja tieteellinen kirjoittaminen

Pari viime viikkoa on mennyt melko tarkasti kirjoittaessa. Työn alla on kehon kuunteluun liittyvän artikkelin lisäksi popularisoitu julkaisu samasta aiheesta yhdessä toisen kirjoittajan kanssa - tästä kuitenkin lisää syyskuun puolella!

Kirjoittamisen tueksi on laadittu paljon erilaisia kirjoitus- ja opinnäyteoppaita. Ne antavat ohjeita esimerkiksi siitä, mitä sanotaan ja miten se sanotaan (Mesikämmen 2003). Myös tieteellisesti laadukasta tekstiä voi kirjoittaa eri tavoilla ja tyylilajeilla (Kinnunen & Löytty 2002). Lisäksi verkosta löytyy neuvoja tekstin kielelliseen asuun, vaikkapa Verkkokieliopin muodossa (Savolainen 2001).

Kirjoittamisohjeet ovat työkaluja, mutta kirjoittaminen on kuitenkin luovaa työtä, joten tarvitsen siihen ohjeiden lisäksi muutakin. Teksti ei synny pakottamalla.

Esimerkiksi graduprosessissa kirjoittajalle annetaan usein ohjeeksi kirjoittaa koko ajan ja hyödyntää lyhyetkin tovit. Prosessikirjoittaminen eli tekstin eteneminen vaiheittain on monesti hyvä ratkaisu - luova työ jos mikä valmistuu pala kerrallaan. Silti kirjoittamisongelmien ratkaisu ei välttämättä auta kirjoittajaa tekstintuottamisen alkuun (ks. Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009).

Inspiraation lähde. Kuva: C. Gripenberg

Fiilistä, puhumattakaan inspiraatiota, ei kuulemma kannata jäädä odottelemaan tieteellisessäkään kirjoittamisessa. - Mikä minut sitten saa kirjoittamaan?

Sen lisäksi, että kirjoitan merkityksellisinä pitämistäni aiheista ja ajattelen kirjoittaessani lukijoiksi minulle tärkeitä ihmisiä, inspiraationi lähteenä toimivat valokuvat. Eivät kuitenkaan mitkä tahansa kuvat, vaan tiimini vahvat, mukanaan vievät kuvat, joiden tunnelma kantaa. Voin vain arvailla tarinoita kuvien takana, mutta aistin niissä hiljaisuuden voiman.

Juuri nämä kuvat saavat tekstini idean eloon ja tuovat siihen lämpöä ja voimaa. Ne toimivat inspiraationi lähteenä ja tekevät kirjoittamisesta minulle nautinnon.


Viitteet

Kinnunen, Merja & Olli Löytty (toim.) (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

Lindblom-Ylänne, Sari & Anne Nevgi (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.

Mesikämmen, Jani (2003). Työkaluja tutkijan pakkiin. Agricolan kirja-arvostelu teoksesta Kinnunen & Löytty (toim.) (2002).

Savolainen, Erkki (2001). Verkkokielioppi. Finn-Lectura.

© P. Peltoniemi. 

Päivitetty (linkkejä lisätty) 15.9.2010.