Kirjoitin aiemmin keväällä Pietiäisen (2010) teoksesta. Hän kirjoittaa tunteista ja antitunteista. Pietiäisen kirjaa ei voi sanoa lukeneensa - ennemminkin voi sanoa, että on lukenut sitä. Kirja on vaativa: se laittaa lukijansa pohtimaan. Siksi siihen voi myös tarttua yhä uudelleen ja - jos uskaltaa - saada paljon.
Pietiäisen (2010) ajatuksista löytyy jo ensi tarkastelulla monia yhtymäkohtia sen kanssa, miten ymmärrämme kehon kuuntelun. Käytämmekin sitä yhtenä lisälähteenä Kehon kuuntelun oppaan 2. painoksessa (Vapa, Peltoniemi & Perälä 2011). Jaamme hänen näkemyksensä esimerkiksi siitä, että itsetuntemus ja elämänlaatu kehittyvät niin tunneprosessoinnin kuin kehon kuuntelun taidonkin myötä. Tämä lisää puolestaan kykyä auttaa muita.
Sen lisäksi että oppaamme 2. painos on kauttaaltaan tarkistettu, se sisältää näkökulman kehon kuunteluun liikunnassa ja urheilussa. Luomu-urheilun puolesta puhujana ja luonnonmukaisesti yli kymmenen vuotta urheilleena luvusta on kuultavissa Marko Vapan omakohtainen kokemus.
Rauhaa ja vapautta. Kuva: P. Peltoniemi
Tunteita voi työstää kirjoittamalla. Silti sanat, niin kirjoitetut kuin lausututkin antavat vain kalpean aavistuksen siitä, miten tunteita voi kokea ja tunnetukoksista vapautua. Oppaan 7. luku kuvaa läsnäoloa ja sen kokemista. Luvun on kirjoittanut Samuli Perälä.
Luku on monessa suhteessa haastava ja antoisa. Entisenä voimanoston maailmanmestarina, lukkopainijana ja kehonrakentajana Perälä tietää, mitä on sisäisen rauhan löytäminen hälyn keskellä. Avain tähän on keho. Ja jos uskaltaa, Perälän sanoin, elää läsnäolon todeksi, niin tietää!
Viitteet
Pietiäinen, A. (2010). Tunne - Antitunne - Perimä. Johdanto tunteiden dynamiikkaan. 4. painos. Espoo: Natura Medicina.
Vapa, M., P. Peltoniemi & S. Perälä (2011). Kehon kuuntelun opas. 2. painos. Kurikka: Valmiixi.
© P. Peltoniemi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti