perjantai 14. toukokuuta 2010

Tutkimusaihe - elämää varten

Tutkimuksen tekeminen alkaa aihepiirin ja aiheen valinnasta (Blaxter, Hughes & Tight 2006). Aihepiirin valintaan taas vaikuttavat Hirsjärven ym. (2009) mukaan kyseisen tieteenalan tutkimuskohde sekä sen oma näkökulma ajateltuun aihepiiriin liittyen. Tutkimusaihe tutkimusongelmineen voidaan johtaa alalla käytävästä teoreettisesta keskustelusta tai se voi nousta käytännön kiinnostuksesta (Lähdesmäki ym. 2009). Silloinkin se pitää pystyä liittämään alan teoreettiseen keskusteluun - tieteen tekemisessä teorian ja käytännön välisen yhteyden osoittaminen on tärkeää.

Oman pro gradu -tutkimukseni aihe nousi käytännöstä käsin. En halunnut missään tapauksessa tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi - siitä piti olla jotain hyötyä, jos ei muille, niin ainakin itselleni. Lisäksi halusin, että työn tekeminen olisi mielekästä ja enemmänkin: Postin (2010) sanoin halusin tehdä sitä, mitä rakastan.

Luonto ja erityisesti eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Päädyin tutkimaan Suomessa esiintyvien nisäkkäiden saksankielisiä nimityksiä. Opiskeluissa ja käännöksiä tehdessä huomasin, että eläinten nimet on ilmaistu sanakirjoissa hyvin epätäsmällisesti. Suurin osa nisäkkäistä on kuitenkin suurikokoisia eläimiä, joten olisi  ymmärrettävämpää, jos nimitysten epätäsmällisyys ja puutteellisuus koskisi vaikkapa hyönteisiä.


Tutkin siis Suomessa esiintyvien 60 nisäkkään nimitystä saksaksi. Laadin pro gradu -tutkimuksen oheistuotteena myös suomi-saksa -sanaston tieteellisine nimineen näiden eläinten nimityksistä. (Koskela 2002.) Nisäkäsnimistötoimikunnan uusista nimiehdotuksista huolimatta (ks. Henttonen ym. 2008) sanasto on pienin muutoksin yhä ajan tasalla, sillä jo tuolloin oli tiedossa, että esimerkiksi kuusipeuran nimi muuttunee täpläkauriiksi (ks. Valste 2001). Työn tekeminen oli kauttaaltaan mielekästä.

Pro gradu -työn tutkimusaiheesta päädyin valitsemaan lisensiaatintyöni aihepiiriksi biologian alalta systematiikan ja taksonomian eli tieteen, jonka mukaan eläimet ja kasvit luokitellaan. Aihe on astetta abstraktimpi, sillä tutkimukseni kohteena on nimitysten sijasta käsitteet. Silti taustalla on yhä - ajatuksissa ja esimerkeissä - luonto ja eläimet.

Edelleen lisensiaatintyön tutkimusaiheen kautta löytyi täysin odottamaton aihe myös väitöskirjalle. Sen myötä olen löytänyt ja saanut myös hyvin paljon muuta elämääni rikastuttavaa. Tutkimusaihe voi olla ja se saa olla elämää varten - se on mahdollista.

Viitteet 

Blaxter, Loraine, Christina Hughes & Malcolm Tight (2006). How to research. 3rd edition. Buckingham: Open University Press.
Henttonen, Heikki, Ilkka Koivisto, Seppo Lahti, Juhani Lokki, Petri Nummi, Erkki Pankakoski & Juha Valste (2008). Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet.
Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.
Koskela, Päivi (2002). Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet. Magisterarbeit. Universität Vaasa.
Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.
Posti, Olli (2010). Mihin käyttää se energia?
Valste, Juha (2001). Nisäkkäät. Helsinki: WSOY.

© P. Peltoniemi.
 
Päivitetty (linkkejä lisätty) 26.7.2010.

2 kommenttia:

  1. Hei kaikki,

    tervetuloa blogiini - on mukava nähdä teidät täällä! Jos ja kun aihetta ilmenee, kommentoikaa tai kysykää vapaasti. Tai laittakaa vaikka mailia :).

    t. Päivi

    VastaaPoista
  2. Pakko tulla kertomaan, että näin juuri kauriin :). Se seisoi ojanpientareella, eikä juuri pelästynyt edes autoa.

    Kyse oli joko nuoresta yksilöstä tai naaraasta, joten en tiedä tarkasti, oliko se valkohäntäkauris vai metsäkauris. Mutta olisipa ollut kamera mukana!!

    VastaaPoista