Aineiston - lähteiden - metsästys

Tutkimusaiheen ja -ongelman valitsemisen jälkeen on hyvin pian vuorossa aineiston hankinta tai keruu. Tutkimusaineistona voidaan käyttää valmiita aineistoja tai se voidaan kerätä itse, esimerkiksi kirjallisuudesta. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Aineiston, mutta myös kirjallisuuden hankkimisessa voi tulla kuitenkin vastaan ongelmia. Tutkimustulosten tai aineiston julkaiseminen saattaa edellyttää esimerkiksi aineiston luovuttajien tai tutkimuksen rahoittajien lupaa (ks. Kuula 2010). Tämän vuoksi joudun suunnittelemaan tarkoin, millaista aineistoa on mahdollista saada. Joudun ottamaan aineiston hankinnassa huomioon myös resurssini: käytettävissä olevan ajan ja taloudelliset voimavarat.

Aineiston hankinta voi myös epäonnistua, jolloin en saa haluttua tietoa. Ajankohtainen esimerkki elävästä elämästä on lähteiden metsästys (ks. Löydä lähde.com 2010). Lähteet on merkitty Kansalaisen karttapaikassa sinisellä U-kirjaimen sisällä olevalla pallolla (Kansalaisen karttapaikka 2010).

Peruskarttaa tarkastellessani huomasin, että sen mukaan ihan lähellä sijaitsee lähde, joten sitä piti luonnollisestikin käydä katsomassa. Maastosta lähdettä ei kuitenkaan löytynyt ja lähipiiri pääsi jo hieman mainitsemaan suunnistustaidoistani - sijaitsihan lähde kartalla helpossa paikassa ajopolun päässä.

Käytännössä asia ei kuitenkaan ollut niin selkeä. Ensinnäkään karttaan ei oltu merkitty kaikkia metsässä risteileviä linjoja ja polkuja ja toiseksi hakkuut olivat sekoittaneet polun alkupäätä niin, että oli vaikea tietää, oliko valittu polku oikea. Kartta ei siis ollut ajan tasalla, vaan mahdollisesti vanhentunut.

Aineiston hankintaa. Kuva: C. Gripenberg

Asia jäi silti vaivaamaan, sillä kyseinen metsäalue on kohtuullisen pieni - olisin luullut, että lähde löytyy sieltä, jos ei suunnistustaidoillani, niin sinnikkyydellä. Maanmittauslaitoksen peruskarttaa ja alueen suunnistuskarttaa tutkiessani huomasin kuitenkin, että lähde puuttui kokonaan jälkimmäisestä, vaikka sen mittakaava oli tarkempi (ks. Maanmittauslaitos 2010; Karttarekisteri 2010).

Päätin kysyä asiaa enemmän kartoista tietävältä. Sain kuulla, että lähdettä ei luultavasti ole luonnossa, mikäli sitä ei ole merkitty suunnistuskarttaan. Suunnistuskartta on lähes aina peruskarttaa tarkempi, sillä se tehdään yleensä mittakaavaan 1:10000 tai 1:15000, kun taas peruskartan mittakaava on nykyään 1:25000 (Suomen Suunnistusliitto 2010; Maanmittauslaitos 2010). Peruskartan virheet voivat siten johtua siitä, että se tehdään ilmakuvista, eikä jokaista maaston havaintoa käydä erikseen tarkistamassa.

Tyydyin tämän lähteen kohdalla tilanteeseen, tällä erää. Lähteen jääminen löytymättä tuli perusteltua.

Samalla tapaa tutkimusraporttiin tulee dokumentoida myös aineiston hankinnan mahdollinen epäonnistuminen. Eli kuten kaikki tutkimuksen tekemiseen liittyvät valinnat, myös tutkimusaineiston ja käytettyjen lähteiden valinta pitää perustella, mistä se sitten johtuukin.


Viitteet

Kansalaisen karttapaikka (2010). Maanmittauslaitos.

Karttarekisteri (2010). Suomen Suunnistusliitto.

Kuula, Arja (2010). Aineiston arkistoinnin etiikka. Kommentti - nuorisotutkimuksen verkkokanava.

Löydä lähde.com (2010).

Maanmittauslaitos (2010). Peruskartta.

Olé kartalla (2008). Suunnistuskartta. Suomen Suunnistusliitto.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 1.12.2010.