Ainavihanta vahvistaja

Nuutin päivä on ollut nykyisellä paikallaan tammikuun 13. päivänä Suomen almanakassa vasta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen ja myöhemminkin Nuutin päivää on vietetty loppiaista seuraavana päivänä eli 7. tammikuuta. Joulurauha on joka tapauksessa loppunut Nuutin päivään, onpa se sitten ollut viikkoa aiemmin tai myöhemmin. (Vilkuna 2002.)

Joulukuuselle viikkoa pidempi aika sisällä voi merkitä paljon. Tänä jouluna kuusemme tuoksui erityisen paljon kuuselle heti sisälle tuomisen jälkeen. Silti olen saanut jännityksellä odottaa aivan viime päiviin...

Vuoden takaisten kokemusten jälkeen ei tullut mieleenkään heittää joulukuusta ulos kohta joulun jälkeen, loppiaisena - tai edes Nuutin päivänä. Viime vuonna kuusi puski tähän aikaan jo pitkiä kerkkiä, nyt ne ovat vasta päässeet alkuun, mutta ovat kuitenkin!

Kuusipuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Yrttikirjani lupaus sai taas vahvistusta: kuusi on ainavihanta vahvistaja (Castleman 2000). Kuusi vaikuttaa antiseptisesti ja sitä onkin käytetty huoneilman raikastamiseen.

Kuusenkerkkiä voi käyttää rohtona yskään ja keuhkoputkentulehdukseen, sillä niiden eteeriset öljyt avaavat hengitysteitä, irrottavat limaa, lievittävät tulehduksia ja tappavat bakteereita. Lisäksi ne puhdistavat elimistöä lisäämällä virtsan, hien ja sapen eritystä. Kerkät sisältävät paljon A-vitamiinia ja kivennäisaineita. Ne ovat myös hyvä C-vitamiininlähde yleiskunnon kohottamiseen ja kevätväsymyksen karkottamiseen. (Castleman 2000.)

Viime vuonna pistelin poskeeni pehmeät joulukuusen kerkät - taisi niistä tosin joku muukin saada osansa. Vielä täytyy malttaa muutama päivä...


Viitteet

Castleman, Michael (2000). Terveyskasvit. Keuruu: Otava.

Vilkuna, Kustaa (2002). Vuotuinen ajantieto. 23. painos. Keuruu: Otava.

 © P. Peltoniemi.