Kokemuksellisuus ja tutkimusmenetelmän rajat

Kirjoitin edellä tarkoituksellisesti sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Esitin, että kysymyksen "Kuka olen?" ja käsiteanalyysin välillä voisi olla yhteys.

Voihan olemisen kysymystä yrittää pohtia käsiteanalyysin keinoin, mutta ei käsiteanalyysilla kaikkea pysty aukomaan. Filosofia tarkoittaa Platonin sanoin viisauden rakastamista (Salmenkivi 2010), mutta filosofiset pohdinnat eivät riitä yksin ratkomaan kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tarvitaan siis muutakin.

Olen nähnyt kokemusperäisen tiedon arvokkaaksi, sillä tieteellisin keinoin hankitun tiedon osoittautuessa riittämättömäksi viime kädessä juuri kokemusperäinen tieto kantaa. Lääketiede on yrittänyt ratkoa terveyden salaisuutta koko olemassaolonsa ajan. Jos potilaalta esimerkiksi kielletään korkean verenpaineen vuoksi suolan käyttö, mutta hän saa verenpaineensa kuriin vaihtamalla pöytäsuolan merisuolaksi (ks. Vapa & Peltoniemi 2010), häntä ei luultavasti haittaa merisuolan puolesta puhuvien tutkimuksien vähäinen määrä. Tai jos lääkäri toteaa potilaalle, ettei tämä sairasta keliakiaa, mutta potilas voi paremmin gluteiinittomalla ruokavaliolla, hän tuskin palaa suositeltuun lautasmalliin. Kokemus merisuolasta tai alkaalisemmasta ruokavaliosta puhuu toista. Asioiden tutkimattomuus voikin osoittautua tärkeäksi seikaksi kokemuksellisuuden kannalta.

Lääketieteen parissa ei välttämättä arvosteta ensimmäisenä kokemusperäistä tietoa, vaan tiedon keräämistä ja analysoimista muiden tutkimusmenetelmien avulla. Mutta miten tämä varsinaisesti liittyy tutkimuksen tekemiseen?

Järisyttävä. Kuva: C. Gripenberg

Kuten olen kertonut, käytän tutkimusmenetelmänäni terminologista käsiteanalyysia. Vaikka se ei pysty käsitteiden suhteen kaikkeen, minulla ei ole tutkijana syytä vaipua epätoivoon. Sen sijaan minun on hyvä tiedostaa menetelmäni puutteet. Käsiteanalyysi ei ole maata mullistava tai järisyttävä tutkimusmenetelmä, mutta se on hyvä ja toimiva tapa saada tutkimuskohteesta lisää tietoa. Sen avulla on mahdollista ainakin havainnollistaa ja luoda selkoa muutoin vaikeasti tavoitettaviin käsitteisiin. Se ei kuitenkaan pysty vastaamaan esimerkiksi kokemuksellisiin kysymyksiin. Tässä kuvaan tulee jokin toinen tieteenala tutkimusmenetelmineen.

Ehkä lääketieteen parissa on samoin. Aiempi paradigma saatetaan hylätä, jopa suurelta osin, tai terveyttä koskeviin kysymyksiin voi lopulta vastata jokin toinen tieteenala.


Viitteet

Salmenkivi, Eero (2010). Platon.

Vapa, Mikko & Päivi Peltoniemi (2010). Merisuolattu vesi.

© P. Peltoniemi.

Käsiteanalyysia, kiitos!

Suuri osa ajastani kului viime viikolla kirjoittamiseen. Popularisoidun julkaisun jälkeen vuorossa oli tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen tarkistaminen saamani palautteen pohjalta. Aihepiiri pysyi kuitenkin samana eli tutkin artikkelissani käsitettä kehon kuuntelu terminologisen käsiteanalyysin keinoin. Pääsin siis jälleen tutkimusmenetelmäni pariin.

Käsiteanalyysi on Nuopposen (2003) sanoin terminologisten menetelmien ydin, jossa selvitetään käsitteen sisältö ja sen suhteet muihin käsitteisiin eli käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Käytännön hyöty käsiteanalyysista näkyy muun muassa sanastotyössä ja tieteellisessä tutkimuksessa käsitteiden osuvassa määrittelyssä ja termien synonyymisuuden tai vieraskielisten vastineiden arvioinnissa (ks. Nuopponen 2003).

Terminologiaoppia ja teknistä viestintää, ja siten myös käsiteanalyysia, voi opiskella Suomessa kattavimman valikoiman Vaasan yliopistossa - myös verkkokursseina, aikaan tai paikkaan itseään sitomatta. Kurssitöiden aiheiksi saa valita oman erikoisalansa, vaikkapa superfoodit tai verimikroskopian, valokuvauksen tai av-kääntämisen. Näin kursseista muodostuu osallistujille mahdollisimman antoisia ja mielekkäitä.

Terminologiaopin ja teknisen viestinnän kurssit sopivat muutenkin kaikille, jotka etsivät ja jäsentelevät työssään tietoa ja esittävät sitä eri erikoisalojen kohderyhmille. Kursseista on siten hyötyä niin kouluttajille kuin verkkokirjoittajillekin, samoin kuin kääntäjille, tulkeille ja terminologeille. Lisäksi ne soveltuvat teknisille kirjoittajille ja tiede- tai kustannustoimittajille. (Ks. myös Nuopponen 1999).

Olennainen. Kuva: P. Peltoniemi

Käsiteanalyysi, ja tarkoitan tällä siis terminologista käsiteanalyysia, on kieltämättä työläs menetelmä graafisine kuvioineen (ks. Terminologian sanasto 2006) mutta monessa myös erittäin hyväksi osoittautunut tapa keskittyä olennaiseen. Se sopii itselle vieraiden asioiden, mutta yhtä hyvin myös suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen. Sitä voi kuitenkin käyttää myös yksityiskohtien tarkasteluun.

Sovellan käsiteanalyysia monessa aina arkielämän uusien asioiden hahmottamisesta tutkimukseen ja tekstien kirjoittamiseen asti. Siitä on apua erilaisten ajattelutapojen ymmärtämisessä, tutkimusprojektin suunnittelussa ja tekstien jäsentelyssä. Hyödynnän sitä myös työssäni: nettisivujen rakenteen, esitteiden ja muun markkinointimateriaalin suunnittelussa.

Käsiteanalyysin etuihin kuuluu sen perustuminen ajatteluun, loogiseen päättelykykyyn ja matemaattiseen hahmottamiseen. Jokainen tekee käsiteanalyysia, tiedostaen tai tiedostamattaan.

Terminologisessa käsiteanalyysissa käsitteet ja niiden suhteet toisiinsa puretaan yksinkertaisin kysymyksin: kuka, mitä, miten, millä, missä, milloin, miksi. Ideana on suuremman kokonaisuuden pilkkominen pienemmäksi kysymysten avulla tai pienemmän kohteen kontekstin tai toimintaympäristön löytäminen. Mitä teen, miten ja millä, missä, milloin ja miksi? Kuka olen? - Käsite-analyysia, kiitos!


Viitteet

Nuopponen, Anita (1999). Mihin terminologian teoriaa ja menetelmää voidaan hyödyntää. Teoksessa: Kuhmonen, Kaisa (toim.). Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus.

Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä. Teoksessa: Koskela, Merja & Nina Pilke (toim.). Kieli ja asiantuntijuus. AFinLA:n vuosikirja n:o 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys.

Terminologian sanasto (2006). TSK 36. Helsinki: Sanastokeskus TSK.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 14.2.2011.

Tutkimusmenetelmä ja näkymätön maailma

Kerroin edellä, että tutkimukseni teoriana eli teoreettisena taustana toimii terminologiaoppi. Se on erikoiskielten käsitteitä ja termejä tutkiva tieteenala (Kääntämisen opetussanasto 2010).

Minulta kesti aikoinaan aika kauan hahmottaa, että laadullisena tutkimuksena työni teoriatausta toimii itse asiassa myös tutkimusmenetelmänä. Näin on, koska laadullisessa tutkimuksessa aineistoa arvioidaan ja tutkittavia seikkoja peilataan teoriaa tai teorioita vasten ja tutkimusongelma auotaan teorian tarjoamin keinoin (Eskola & Suoranta 2008).

Laadullisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan usein myös käsiteanalyysista, mutta melko yleisellä tasolla (ks. esim. Helakorpi 2010). Käsiteanalyysi tunnetaan esimerkiksi liiketalous- ja yhteiskuntatieteissä (Näsi 1980, Takala & Lämsä 2001), hoito- ja kasvatustieteissä (Wilson 1969) sekä filosofiassa, jossa puhutaan filosofisesta analyysista. Nämä lähestyvät kuitenkin käsitteitä aika abstraktiin ja pohdiskelevaan sävyyn ja kyse on lähinnä ajattelun metodeista. Myös hermeneutiikassa ymmärtämiseen pyritään järjestelmällisellä tulkintojen tekemisen prosessilla eli hermeneuttisella kehällä (Lähdesmäki ym. 2009). Kaikissa näissä tutkija tekee tulkintoja tutkimuskohteestaan, pohtii ja tarkastelee sitä eri näkökulmista ja analysoi keskeisiä käsitteitä.

Omassa tutkimuksessani käytän näiden sijaan terminologista käsiteanalyysia. Se tarkoittaa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvien käsitteiden ja niiden välisten suhteiden selvittelyä ja kuvausta terminologisin keinoin (Suonuuti 1999, Nuopponen 2003).

Terminologisessa käsiteanalyysissa tarkastelun kohteena oleva käsite - ja sitä kautta itse ilmiö - ruoditaan systemaattisesti läpi eri kysymysten, tai vielä spesifimmin eri käsitesuhteiden, avulla. Esimerkiksi analysoidessani kehon kuuntelun käsitteitä Vapan (2010) pro gradu -tutkimuksen pohjalta käytin apuna erilaisia kysymyksiä: mitä/millaisia, mistä koostuu ja mihin kohdistuu, kuka, miten, missä ja milloin sekä miksi ja millä tuloksella (Peltoniemi 2010). Terminologinen käsiteanalyysi tarjoaa siten konkreettisempia työkaluja tutkittavan kohteen tai ilmiön tarkasteluun.

Näkymätön maailma. Kuva: C. Gripenberg

Käsiteanalyysin lopputulos voi olla hyvinkin silmiä avaava. Lukiessani esimerkiksi Youngin ja Youngin (2001) teosta oivalsin terminologisen käsiteanalyysin avulla hyvin selvästi, että sairauksien koko kuva paljastuu totaalisesti toiseksi - jos vain uskaltaa tarkastella kokonaisuutta ilman ennakko-oletuksia. Tämä käy ilmi erittäin selvästi myös Favorin haastattelusta (Posti 2010). Vastatessaan kysymykseen "Miksi on niin tärkeää keskittyä terveyteen, ei terveydentilaan?" Favor avaa asian seuraavasti:

Conditions are effects rather than causes.

Conditions relate to weak links, so are almost meaningless. In other words, give 100 people the same bad diet and they make come up with 100 different symptoms. Fix their diet and their symptoms disappear [...].

Allopathic Medicine (normal medical model) attempts to remediate (effect) symptoms rather than causes.

[...] treating symptoms always creates new symptoms requiring additional drugs + surgery to deal with the aftermath.

Addressing root causes, resolves all symptoms.

Terveydentila eli sairaus oireineen on siis hänen mukaansa seuraus, ei syy. Jos yritetään korjata seurauksia eli oireita, seurauksena on lisää oireita. Jos sen sijaan keskitytään todellisiin syihin, myös oireet katoavat. (Posti 2010.) Tosin syitä usein vain arvaillaan, kuten esimerkiksi nuoruusiän diabeteksen kohdalla (Kauhanen 2010).

Vaikka terminologisen käsiteanalyysin avulla ei luonnollisestikaan voi kuvata kaikkea tyhjentävästi, sen käyttäminen käsitteiden ja sitä kautta ilmiöiden analysoimiseen selventää kokonaiskuvaa ja voi tuoda näkyviin aivan uuden maailman: uusia puolia käsitteiden välisistä suhteista ja aiemmin tuntemattomia seikkoja itse ilmiöstä.


Viitteet

Eskola, Jari & Juha Suoranta (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere: Vastapaino.

Helakorpi, Seppo (2010). Opinnäytetyö.

Kauhanen, Hannu (2010). Nuoruusiän sokeritauti yleistyy varsinkin pikkulapsilla. Syitä voidaan yhä vain arvailla. Karjalainen 24.3.2010.

Kääntämisen opetussanasto (2010). Turun yliopisto. Kääntämisen ja tulkkauksen keskus.

Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.

Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä. Teoksessa: Koskela, Merja & Nina Pilke (toim.). Kieli ja asiantuntijuus. AFinLA:n vuosikirja n:o 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. 

Näsi, Antti (1980). Ajatuksia käsiteanalyysista ja sen käytöstä yrityksen taloustieteessä. Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja. Sarja A2: Tutkielmia ja raportteja 11. Tampere.

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta - mitä se on? Esitelmä VAKKI-symposium XXX, Vaasa 12.-13.2.2010.

Posti, Olli (2010). David Favor!

Suonuuti, Heidi (1999). Käsiteanalyysi työmenetelmänä. Teoksessa: Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus.

Takala, Tuomo & Anna-Maija Lämsä (2001). Tulkitseva käsitetutkimus organisaatio- ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodologisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja 50, 3.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Wilson, John (1969). Thinking with concepts. Cambridge University Press.

Young, Robert O. & Shelley Redford Young (2001). Sick and Tired? Reclaim Your Inner Terrain. Midpoint Trade Books Inc.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 26.7.2010.

Teoria - kaukana todellisuudesta?

Tutkimusaiheen valinta määrää pitkälle myös tutkimukseen sopivan teorian tai teoriat (Internetix / Savolainen 1998). Aiheen valinnan jälkeen kannattaa siten tutkia, mikä teoreettinen viitekehys muissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on. Teoriaa tai teorioita ei tarvitse kirjoittaa työhön auki tyhjentävästi - tosin tämä ei olisi yleensä edes mahdollista. Sen sijaan teoriasta käytetään vain niitä osia tai osioita, jotka hyödyttävät omaa tutkimusta. (Hirsjärvi ym. 2009.)

Arkielämässä teoria nähdään usein täysin käytännön vastakohtana: niin kaukana todellisuudesta. Tutkimuksessa teoria eli tieteellinen abstrakti selitys tai todistamista vaativa oletus liittyy kuitenkin hyvin läheisesti työn tärkeimpiin käsitteisiin ja niiden määrittelyyn (ks. Lähdesmäki ym. 1999). Tätä kautta teoriatausta auttaa ratkaisemaan tutkimusongelman (Eskola & Suoranta 2008).

Kaukana? Kuva: C. Gripenberg

Oman tutkimukseni teoriana on terminologiaoppi eli terminologinen tutkimus. Se on ammentanut näkemyksiään logiikasta, filosofiasta ja ontologiasta ja kuuluu erikoiskielten tutkimukseen ja edelleen soveltavaan kielitieteeseen. Terminologiaoppi tutkii ja kehittää menetelmiä eri erikoisalojen käsitteistöjen ja termistöjen analysointiin ja kuvaukseen (vrt. Terminologian sanasto 2006). Se luo siis taustan mille tahansa kielelle ja erikoisalalle - ja kuulostaa varmasti todella teoreettiselta. Sen avulla on kuitenkin mahdollista analysoida minkä tahansa kielen tai erikoisalan käsitteitä tai termejä, loppujen lopuksi hyvin havainnollisten työkalujen avulla.

Kuten aiemmin kirjoitin, jatkotutkimukseni kohteena on käsitteet. Käsitehän on se mielikuva tai ajatuskokonaisuus, joka itse kullekin tulee esimerkiksi sanasta "superfood" (ks. Superfoodit.com 2010). Tieteellisen kielen kriteerinä pidetään yleensä täsmällisyyttä. Koska tutkijan tulee määritellä käyttämänsä käsitteet, voidaan helposti ajatella, että myös tieteelliset käsitteet ovat täsmällisiä (ks. Lähdesmäki ym. 1999.) Tutkimuskohteeni valintaan johtikin oivallus siitä, että käsitteet - edes tieteelliset käsitteet - eivät ole yksiselitteisiä, tarkkarajaisia tai täsmällisiä, vaan horjuvia ja epätäsmällisiä; kontekstiin, asiayhteyteen ja tutkijoihin sidottuja. Joskus arkielämän käsite, vaikkapa maca (ks. Lootuskauppa 2010), voi olla asiayhteydessään tarkempi tai täsmällisempi kuin tieteellinen käsite.

Muun muassa tätä kautta tutkimukseni teoria on osoittanut, että teoreettiselta tuntuva ongelma voi olla loppujen lopuksi hyvin käytännönläheinen. Onhan teoria tarkoitettu palvelemaan todellisuutta - ei todellisuus teoriaa.


Viitteet

Eskola, Jari & Juha Suoranta (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.

Internetix / Savolainen, Erkki (1998). 3.5 Tutkielma.

Lootuskauppa (2010). Maca-jauhe.

Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.

Superfoodit.com (2010). Superfoodit?

Terminologian sanasto (2006). TSK 36. Helsinki: Sanastokeskus TSK.

© P. Peltoniemi.

Tutkimusaihe - elämää varten

Tutkimuksen tekeminen alkaa aihepiirin ja aiheen valinnasta (Blaxter, Hughes & Tight 2006). Aihepiirin valintaan taas vaikuttavat Hirsjärven ym. (2009) mukaan kyseisen tieteenalan tutkimuskohde sekä sen oma näkökulma ajateltuun aihepiiriin liittyen. Tutkimusaihe tutkimusongelmineen voidaan johtaa alalla käytävästä teoreettisesta keskustelusta tai se voi nousta käytännön kiinnostuksesta (Lähdesmäki ym. 2009). Silloinkin se pitää pystyä liittämään alan teoreettiseen keskusteluun - tieteen tekemisessä teorian ja käytännön välisen yhteyden osoittaminen on tärkeää.

Oman pro gradu -tutkimukseni aihe nousi käytännöstä käsin. En halunnut missään tapauksessa tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi - siitä piti olla jotain hyötyä, jos ei muille, niin ainakin itselleni. Lisäksi halusin, että työn tekeminen olisi mielekästä ja enemmänkin: Postin (2010) sanoin halusin tehdä sitä, mitä rakastan.

Luonto ja erityisesti eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Päädyin tutkimaan Suomessa esiintyvien nisäkkäiden saksankielisiä nimityksiä. Opiskeluissa ja käännöksiä tehdessä huomasin, että eläinten nimet on ilmaistu sanakirjoissa hyvin epätäsmällisesti. Suurin osa nisäkkäistä on kuitenkin suurikokoisia eläimiä, joten olisi  ymmärrettävämpää, jos nimitysten epätäsmällisyys ja puutteellisuus koskisi vaikkapa hyönteisiä.

Täpläkauris (Dama dama). Kuva: P. Peltoniemi

Tutkin siis Suomessa esiintyvien 60 nisäkkään nimitystä saksaksi. Laadin pro gradu -tutkimuksen oheistuotteena myös suomi-saksa -sanaston tieteellisine nimineen näiden eläinten nimityksistä. (Koskela 2002.) Nisäkäsnimistötoimikunnan uusista nimiehdotuksista huolimatta (ks. Henttonen ym. 2008) sanasto on pienin muutoksin yhä ajan tasalla, sillä jo tuolloin oli tiedossa, että esimerkiksi kuusipeuran nimi muuttunee täpläkauriiksi (ks. Valste 2001). Työn tekeminen oli kauttaaltaan mielekästä.

Pro gradu -työn tutkimusaiheesta päädyin valitsemaan lisensiaatintyöni aihepiiriksi biologian alalta systematiikan ja taksonomian eli tieteen, jonka mukaan eläimet ja kasvit luokitellaan. Aihe on astetta abstraktimpi, sillä tutkimukseni kohteena on nimitysten sijasta käsitteet. Silti taustalla on yhä - ajatuksissa ja esimerkeissä - luonto ja eläimet.

Edelleen lisensiaatintyön tutkimusaiheen kautta löytyi täysin odottamaton aihe myös väitöskirjalle. Sen myötä olen löytänyt ja saanut myös hyvin paljon muuta elämääni rikastuttavaa. Tutkimusaihe voi olla ja se saa olla elämää varten - se on mahdollista.

Viitteet 

Blaxter, Loraine, Christina Hughes & Malcolm Tight (2006). How to research. 3rd edition. Buckingham: Open University Press.
Henttonen, Heikki, Ilkka Koivisto, Seppo Lahti, Juhani Lokki, Petri Nummi, Erkki Pankakoski & Juha Valste (2008). Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet.
Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.
Koskela, Päivi (2002). Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet. Magisterarbeit. Universität Vaasa.
Lähdesmäki, T., P. Hurme, R. Koskimaa, L. Mikkola & T. Himberg (2009). Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.
Posti, Olli (2010). Mihin käyttää se energia?
Valste, Juha (2001). Nisäkkäät. Helsinki: WSOY.

© P. Peltoniemi.
 
Päivitetty (linkkejä lisätty) 26.7.2010.

Hinnasto ja yleiset myyntiehdot

Kirjojen myynti

• olemme yleiskustantamo & kirjatukkukauppa: kustannamme luontoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja - pyydä tarjous kirjojemme jälleenmyynnistä
• kirjavalikoimassamme myös muiden kustantamia, teemaan sopivia teoksia - tarjoa kirjaasi jälleenmyyntiimme
• verkkokauppa kuluttaja-asiakkaille
• toimitamme luontokirjojamme myös liikelahjoiksi - pyydä tarjous

Yrityshinnasto

• tuntiveloitus: 75 e
• kysy tarjous isoille töille tai saman tekstin muokkaamiselle uudelleen (esim. kielenhuolletun tekstin myöhemmälle viimeistelylle)
• pienten töiden sivuveloitus: 20-25 e / alkava sivu (1 sivu = noin 1560 lyöntiä)
• erikoisalan artikkelit sopimuksesta

• vähimmäisveloitus: 35 e
• kiireellisyyslisä: 50 %
• kaikkiin hintoihin lisätään alv 25,5 %
• maksumuistutus 25 e, viivästyskorko 10,5 %
• oikeudet muutoksiin tai tarkistuksiin pidätetään

Ammattilais- ja kirjoittajahinnasto

• kysy tarjous!
• hintaan vaikuttaa tekstin kieli, laajuus (sivumäärä), työmäärä (syvällinen vai pintapuolinen korjaus, ohjaus tai kommentointi) ja aiemmat toimeksiannot (esim. saman tekstin tarkastaminen uudelleen)

Alennukset & lahjakortit

• uutiskirjeen tilaajat: uutiskirje n. 1 krt/kk - tietoa tulevista uutuuskirjoista ennakkotilaushinnoin, infoa ajankohtaisista terveys- ja hyvinvointiteemoista ja projekteistamme, edullisia kirjatarjouksia
• kanta-asiakasalennus (vähintään kolme tilausta/vuosi):  15-20 %, ei vähimmäisveloitusrajaa
• em. alennukset eivät koske julkaisujamme, valokuviamme tai muita tarjouksia, eivätkä ole keskenään yhdistettävissä
• suosittelija-alennus kirjojen ystäville: 10 e:n lahjakortti + 2 e:n alennus / suosittelijakoodilla tilattu ja maksettu kirja, lisäksi uutuuskirjojen ennakkotilaushinnat & edullisia kirjatarjouksia, lue lisää
• ks. lahjakortit

Esitteet

• kustannuspalvelut: tekstistä kirjaksi
• viestintäpalvelut: yrittäjille tai yrityksille ja kirjoittajille

Päivitetty 04.07.2026.

VALMIIXI

Tarjoaa kustantamon palvelut

• kirjan kustantaminen tavanomaisena (täys)kustanteena tai ns. palvelukustanteena
• sis. kustantamisen, täyden kustannustoimituksen, kansien ja sisuksen taiton, painatuksen, markkinoinnin ja tiedotteet yhdessä viestintäpalveluiden kanssa, ks. alla
• emme tee omakustanteita, mutta autamme niiden toteuttamisessa - halutessasi voit tilata käsikirjoituksellesi kustannustoimituksen ja/tai taiton viestintäpalveluina
• lähetäthän käsikirjoituksesi pdf- sekä rtf- tai doc-tiedostoina
• lue lisää täältä tai esitteestä Tekstistä kirjaksi
• lue myös jutut Valmiixi-kirjoista Minä Olen ja Ilkka-lehdistä!

Tarjoaa viestintäpalvelut

• kirjojen käsikirjoituksille erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden aloilta (täysi kustannustoimitus)
• tieteellisille ja ammatillisille julkaisuille: artikkeleille, abstrakteille ja tiivistelmille sekä yritysesitteille ja kotisivujen teksteille
• muiden painotöiden ulkoasun ja taiton suunnittelu ja toteutus, esim. seinäkalenterit
• ks. esitteet yrittäjille tai yrityksille ja kirjoittajille
• ks. julkaisuluettelo

- kielenhuolto

• oikoluku ja syvempi kielentarkistus
• sisällön kommentointi ja tarkistaminen

- käsitteiden ja termien selventäminen

• tekstin keskeisen käsitteistön tai termistön tarkistus
• ehdotukset käsitteistön tai termistön täsmentämiseksi

- viimeistely

• pienet korjaukset ja tekstin stilisointi, kuvien asettelu ja esim. lähdeviitteiden viimeistely
• tilattavissa erikseen ilman kielenhuoltoa tai pakettina, jolloin aiempi kielellisesti huollettu, muokattu teksti voidaan myöhemmin viimeistellä

- kommentointi ja ohjaus

• palautteen antaminen kustannustoimituksessa olevien kirjojen käsikirjoituksista; tieteellisistä artikkeleista ja esityksistä sekä kirjan kirjoittamisen tai tieteellisen kirjoittamisen ohjaus
• suomenkielisten abstraktien kommentointi 
• palaute on mahdollista saada joko kirjallisena tai suullisesti 
• muunkieliset tekstit ajanpuutteen vuoksi ainoastaan sopimuksesta! 
• pyydä tarjous!

- koulutus

• tarpeen mukaan räätälöidyt alan kurssit
• lähtökohtana kurssin osallistujien (esim. kirjoittajapiirin tai yrityksen henkilöstön) tekstit ja heidän toiveensa
• kurssien pituus parin tunnin luennoista koko päivän koulutuksiin

- käännökset

• lyhyet tekstit: englanti-suomi ja saksa-suomi
• pidemmät tekstit ja muut kielet (käännöstöiden välitys): suomesta kaikille tavanomaisille kielille sekä eri kielistä suomeksi, lisäksi harvinaisempia kieliä
• kaikki käännökset aina natiivikielenpuhujien tekemiä
• tarvittaessa käännöksen asiasisällön ja termistön kommentointi

- artikkelit

• freelancer-toimeksiannot
• popularisoitujen ja ammattikielisten artikkelien kirjoittaminen, erityisesti luonto-, terveys-, hyvinvointi-, ympäristöterveys- ja tutkimusteemoista
• kirja-arvosteluiden kirjoittaminen

Tarjoaa suunnittelupalvelut

- käsitteiden ja termien selventäminen

• tekstin tai www-sivuston keskeisen käsitteistön tai termistön analysointi ja tarkistus, tarvittaessa graafisesti havainnollistettuna ja/tai sanallisesti selitettynä
• ehdotukset käsitteistön tai termistön täsmentämiseksi

- kuvituksen laatiminen

• mm. luonto-, matkailu-, terveys-, hyvinvointi- ja lapsiaiheisiin teksteihin
• valmiixi muokatut, luontoaiheiset kuvat

- yrityksen erikoiskielisten tekstien hiominen

• yrityksen erikoiskielisten tekstien hiominen ja käsitteiden ja termien selkiyttäminen
• www-sivujen tekstien viimeistely viestintäpalveluina

Ota yhteyttä puhelimitse tai s-postilla!

Päivitetty 29.04.2026.

Esittely ja yhteystiedot

Olen toiminut yrittäjänä yli kymmenen vuotta. Aiempi työkokemus, koulutus ja harrastukseni ovat osoittautuneet kustannustoimitustyössä ja yrittäjänä toimimisessa erittäin hyödyllisiksi.

Koulutukseltani olen FM, kääntäjä, terminologi ja tutkija. Minulla on työkokemusta kielten aikuiskouluttajana ja opettajana yli viidentoista vuoden ajalta. Olen myös toiminut kaupallisissa tehtävissä teknisillä aloilla noin kymmenen vuoden ajan.

Teen jatkotutkimusta tieteellisistä käsitteistä biologian ja lääketieteen tutkimusaineistojen pohjalta. Olen pitänyt aiheesta esitelmiä ja kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita. Tutkimusmenetelmääni liittyen olen toiminut yliopiston opettajana terminologiaopin ja terminologisen käsiteanalyysin kursseilla.

Erikoisalojen lisäksi osaamiseeni kuuluvat kielelliset, viestinnälliset ja käsiteanalyyttiset taidot. Harrastan muun muassa bloggausta ja luontokuvausta.

Autan mielelläni erilaisissa suomen kieleen, kirjoittamiseen ja viestintään liittyvissä tehtävissä!

VALMIIXI - viestintäpalvelut & pienkustantamo

P. Peltoniemi

Gsm: 040-505 4094

S-posti: info (ät) valmiixi.fi

www.valmiixi.fi ja www.pienkustantamo.fi

Osoite:

Käräjävuorentie 358

61300 Kurikka

Y-tunnus: 2329029-0 (alv. rek.)

Päivitetty 18.05.2026.