Tutkimuksen ohjaajan tuki

Sain kesäloman päätteeksi noin viikko sitten postista painotuoreen kirjan. Se oli hienoa! Erityisesti se ilahdutti, koska teoksen kansien välistä löytyy myös kirjoittamaani tekstiä (Peltoniemi 2011).

Kyseessä on tällä kertaa kansainvälinen, saksankielinen konferenssijulkaisu (Bonner & Reuter 2011). Pidin esitelmän artikkelini aiheesta, tieteellisten käsitteiden horjuvuudesta, Suomen germanistipäivillä Tampereella pian kaksi vuotta sitten. Artikkelin deadlinen jälkeen tarkistin ja täydensin tekstiäni, samoin kuin biobibliografisia tietojani. Niillä tarkoitetaan opintoihin ja tärkeimpiin tieteellisiin julkaisuihin liittyviä tietoja kirjoittajasta.

Tieteellisten tekstien julkaisuprosessi kaikkineen etenee siis melko hitaasti. Se vaatii paitsi kärsivällisyyttä, myös uskoa siihen, että artikkeli tai opinnäyte tosiaan edistyy ja tulee myös valmiiksi. Erittäin tärkeäksi kirjoituspulmien, tutkimuksen rönsyjen ja umpikujien kohdatessa muodostuukin työn ohjaajan tuki.

Elämä vie. Kuva: P. Peltoniemi

Kun elämä vie, tutkimus ei aina muutenkaan etene suunnitellulla tavalla tai suunnitellussa aikataulussa. Voi varmaan sanoa, että tutkimus edistyy harvoin, jos koskaan, aivan etukäteiskaavailujen mukaan. Onneksi samoin kuin voin turvautua ystävien tukeen ja apuun erilaisten elämään kuuluvien ongelmien ja murheiden kohdatessa, voin luottaa tutkimuksen teon hidastuessa tai pysähtyessä ohjaajieni tukeen ja asiantuntemukseen.

Itselläni on ollut onni saada kannustavat ohjaajat. Heidän rohkaisevat sanansa ja tsemppauksensa ovat merkinneet vuosien mittaan uskomattoman paljon. Ilman heitä olisin tuskin tässäkään!

On olemassa ohjaajia ja Ohjaajia, elämää suurempia ihmisiä. Heistä kannattaa pitää kiinni.


Viitteet

Bonner, Withold & Reuter, Ewald. (2011). Umbrüche in der Germanistik : Ausgewählte Beiträge der Finnischen Germanistentagung 2009. Frankfurt am Main: Peter Lang Verlag. (Finnische Beiträge zur Germanistik 26).

Peltoniemi, Päivi (2011). Zur Vagheit der wissenschaftlichen Begriffe - Am Beispiel einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie. Julkaisussa: Bonner, W./Reuter, E. (Hrsg.). Umbrüche in der Germanistik. Ausgewählte Beiträge der finnischen Germanistentagung 2009. Frankfurt am Main: Peter Lang, 139-149. (Finnische Beiträge zur Germanistik. Hyvärinen, I./Korhonen, J. (Hrsg.).)

© P. Peltoniemi.

Kutsu VAKKI-symposiumiin

Tervetuloa kuuntelemaan esitelmääni VAKKI XXXI -symposiumissa! Symposiumi järjestetään perjantaina ja lauantaina 11.-12.02.2011 Vaasan yliopistossa.

Keväällä 2008 valmistui väitöstutkimus täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin (Pesonen 2008). Tutkimuksen tulosten mukaan täysimetyksen pitkittäminen yli suositellun kuuden kuukauden ei tehosta imetyksen allergioilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukautta kestäneeseen täysimetykseen saattaa tutkimuksen mukaan liittyä riski allergisen oireilun lisääntymisestä.

Lehdistö uutisoi väitöstutkimuksen näyttävästi - ja virheellisesti. STT:n korjatussa uutistiedotteessa asiasisältö muuttui yhä kauemmaksi väitöksen tuloksista. Uutisotsikoiden mukaan pitkä imetys ei suojaa allergioilta ja yli puoli vuotta jatkunut imetys voi altistaa niille.

Tarkka. Kuva: P. Peltoniemi

Mitä tiedonvälityksessä oikein tapahtui? Kyse oli korkeimman akateemisen opinnäytteen, väitöstutkimuksen uutisoinnista. Lisäksi kuuden kuukauden täysimetyksessä on kyse vauvan ainoasta ravinnosta puolen vuoden ajan, joten uutisoinnin olisi odottanut olevan tarkkaa.

Avaan esitelmässäni medialle vaikeuksia tuottaneet imetyksen keskeisimmät käsitteet imetys, täysimetys ja osittaisimetys sekä termit "rintaruokinta" ja "imetys".


Viitteet

Pesonen, Maria (2008). Early life determinants of atopy: A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns. Helsingin yliopisto. [lainattu 9.2.2011.] Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4596-7 .

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä vaihdettu) 28.07.2011.

Inspiraation lähde ja tieteellinen kirjoittaminen

Pari viime viikkoa on mennyt melko tarkasti kirjoittaessa. Työn alla on kehon kuunteluun liittyvän artikkelin lisäksi popularisoitu julkaisu samasta aiheesta yhdessä toisen kirjoittajan kanssa - tästä kuitenkin lisää syyskuun puolella!

Kirjoittamisen tueksi on laadittu paljon erilaisia kirjoitus- ja opinnäyteoppaita. Ne antavat ohjeita esimerkiksi siitä, mitä sanotaan ja miten se sanotaan (Mesikämmen 2003). Myös tieteellisesti laadukasta tekstiä voi kirjoittaa eri tavoilla ja tyylilajeilla (Kinnunen & Löytty 2002). Lisäksi verkosta löytyy neuvoja tekstin kielelliseen asuun, vaikkapa Verkkokieliopin muodossa (Savolainen 2001).

Kirjoittamisohjeet ovat työkaluja, mutta kirjoittaminen on kuitenkin luovaa työtä, joten tarvitsen siihen ohjeiden lisäksi muutakin. Teksti ei synny pakottamalla.

Esimerkiksi graduprosessissa kirjoittajalle annetaan usein ohjeeksi kirjoittaa koko ajan ja hyödyntää lyhyetkin tovit. Prosessikirjoittaminen eli tekstin eteneminen vaiheittain on monesti hyvä ratkaisu - luova työ jos mikä valmistuu pala kerrallaan. Silti kirjoittamisongelmien ratkaisu ei välttämättä auta kirjoittajaa tekstintuottamisen alkuun (ks. Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009).

Inspiraation lähde. Kuva: C. Gripenberg

Fiilistä, puhumattakaan inspiraatiota, ei kuulemma kannata jäädä odottelemaan tieteellisessäkään kirjoittamisessa. - Mikä minut sitten saa kirjoittamaan?

Sen lisäksi, että kirjoitan merkityksellisinä pitämistäni aiheista ja ajattelen kirjoittaessani lukijoiksi minulle tärkeitä ihmisiä, inspiraationi lähteenä toimivat valokuvat. Eivät kuitenkaan mitkä tahansa kuvat, vaan tiimini vahvat, mukanaan vievät kuvat, joiden tunnelma kantaa. Voin vain arvailla tarinoita kuvien takana, mutta aistin niissä hiljaisuuden voiman.

Juuri nämä kuvat saavat tekstini idean eloon ja tuovat siihen lämpöä ja voimaa. Ne toimivat inspiraationi lähteenä ja tekevät kirjoittamisesta minulle nautinnon.


Viitteet

Kinnunen, Merja & Olli Löytty (toim.) (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

Lindblom-Ylänne, Sari & Anne Nevgi (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.

Mesikämmen, Jani (2003). Työkaluja tutkijan pakkiin. Agricolan kirja-arvostelu teoksesta Kinnunen & Löytty (toim.) (2002).

Savolainen, Erkki (2001). Verkkokielioppi. Finn-Lectura.

© P. Peltoniemi. 

Päivitetty (linkkejä lisätty) 15.9.2010.