Kesän lämpöä

Jos kevät tuli tänä vuonna keikkuen, antoi kesäkin odottaa itseään. Jopa linnut jatkoivat laulamista juhannuksen jälkeen, vaikka lintujen liverrys on tuntunut monena kesänä taukoavan kuin taikaiskusta kuun vaihduttua. Kasvihuoneessa ensimmäiset kurkut paleltuivat - myös puutarhalla, eikä uusia taimia ollut saatavilla.

Luonto on kuitenkin hyvin viisas. Kun kesän lämpö vielä puuttui, luonto valmisti sitä toisessa muodossa: kurkkujen sijaan kasvihuone alkoi puskea nokkosta.

En muista vastaavaa aiemmilta vuosilta, enkä ymmärrä mistä nokkosen taimet olivat saaneet alkunsa. - Tarkoituksensa kai kaikella, ajattelin, ja leikkasin pikkunokkoset talteen.

Kesän lämpöä. Kuva: P. Peltoniemi.

 - Syökää ne, kertoo Ata Hautamäki (2011) saaneensa ohjeeksi Teiskon talon pihassa rehottavaan nokkosongelmaan. Ei mikään hullumpi neuvo! Sama ajatus - nokkosen käyttäminen - tuli vastaan monta kertaa kesällä eri ihmisten kanssa käymissäni keskusteluissa.

Paitsi että nokkosessa on valtavasti kivennäisaineita ja lehtivihreää, se lämmittää kehoa ja hoitaa munuaisia ja maksaa. Teen, keiton ja ohukaisten lisäksi nokkosesta voi tehdä vaikka hiuspohjaa ravitsevaa nokkosvettä. Tai kotipuutarhuri voi käyttää nokkosista liotettua, laimennettua vettä lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan...

Viime päivinä kesän lämpöä on kuitenkin riittänyt. Pikkunokkoset versovat innokkaina uutta lisää. Kuivattuina tai pakastettuina ne tarjoavat lämpöä myös tulevana talvena.


Viite 

Hautamäki, Ata (2011). Talo Teiskossa. Kurikka: Valmiixi. 

 © P. Peltoniemi.

Julkaistu 29.07.2012, päivitetty (korjattu linkityksiä) 26.03.2014.

Vihreää voimaa

Viileästä alkukeväästä huolimatta luonto päätti lopultakin herätä kesään: linnut pesivät ja siellä, missä pari kolme viikkoa sitten maa vielä nukkui, kasvaa nyt vihreä kohisten.

Pidimme kuluneen viikon aikana verianalyysipäiviä pohjalaisissa eko-, luomu- ja luontaistuotekaupoissa. Keskustelimme viikon mittaan monen kanssa merisuolavedestä ja savivedestä. Erityistä pohdintaa tuntuivat aiheuttavan viherjuomat.

Viherjuoma puhdistaa tehokkaasti verta. Se auttaa elävän veren analyysissa näkyvään lymfajärjestelmän eli imusuoniston kuormitukseen. Viherjuoma korjaa myös kuivaveren analyysissa näkyvää magnesiumin puutosta - mikä on suomalaisilla hyvin yleistä.

Verianalyysipäiviä edeltävällä viikolla hain lautaselle kevään ensimmäiset nokkoset ja voikukat. Nokkosta aloin käyttää ruuanvalmistuksessa viime kesänä. Se on valtavan herkullista: nokkosohukaiset päihittävät mennen tullen kaikki muut ohukaisversiot!

Nokkosessa on paljon C-vitamiinia ja kivennäisaineita sekä klorofyllia eli lehtivihreää. Sitä on helppo käyttää myös teenä. Nokkostee vahvistaa verta ja puhdistaa munuaisia, samoin kuin esimerkiksi persilja- ja peltokorteteet. Tänä vuonna täytyy kuitenkin pitää varansa ja leikata pikkunokkosten latvat niin usein, että niistä riittää kunnolla pakastettavaksi asti.

Voikukka. Kuva: P. Peltoniemi.

Myös voikukan lehtiä kokeilin tavallisen lehtisalaatin sijasta ensimmäisen kerran viime kesänä. Silloin niistä tuli mieleen lähinnä lemmikkikanini, jotka rakastivat voikukkia yli kaiken, mutta eläimet ovatkin viisaita! Jos ne pitävät voikukista, ehkä meidän ihmistenkin pitäisi.

Voikukalla on monenlaisia terveysvaikutuksia: Siinä on runsaasti A- ja C-vitamiineja. Se myös edistää ruuansulatusta lisäämällä sapen eritystä ja sitä kautta rasvojen sulamista. Lisäksi voikukka auttaa alentamaan veren sokeria. Uudet pienet voikukan lehdet maistuvat sitä paitsi paljon paremmilta kuin markettien salaatit.

Viherjauheiden ohella kannattaakin käyttää mahdollisimman monipuolisesti hyväksi luonnon antimia: nokkosta, voikukkaa, maitohorsmaa. Koivunlehdetkin alkavat olla sopivia syötäviksi. Ja kohta on myös kuusenkerkkien aika - luonto kasvaa meille valtavasti vihreää voimaa!


Viite

Vapa, M., Peltoniemi, P. & Vapa, M. (2013). Puhdas veri - terveyden perusta. 3. painos. Kurikka: Valmiixi.

© P. Peltoniemi.

Julkaistu 26.05.2012, päivitetty 24.06.2014.