Tutkimuksen ohjaajan tuki

Sain kesäloman päätteeksi noin viikko sitten postista painotuoreen kirjan. Se oli hienoa! Erityisesti se ilahdutti, koska teoksen kansien välistä löytyy myös kirjoittamaani tekstiä (Peltoniemi 2011).

Kyseessä on tällä kertaa kansainvälinen, saksankielinen konferenssijulkaisu (Bonner & Reuter 2011). Pidin esitelmän artikkelini aiheesta, tieteellisten käsitteiden horjuvuudesta, Suomen germanistipäivillä Tampereella pian kaksi vuotta sitten. Artikkelin deadlinen jälkeen tarkistin ja täydensin tekstiäni, samoin kuin biobibliografisia tietojani. Niillä tarkoitetaan opintoihin ja tärkeimpiin tieteellisiin julkaisuihin liittyviä tietoja kirjoittajasta.

Tieteellisten tekstien julkaisuprosessi kaikkineen etenee siis melko hitaasti. Se vaatii paitsi kärsivällisyyttä, myös uskoa siihen, että artikkeli tai opinnäyte tosiaan edistyy ja tulee myös valmiiksi. Erittäin tärkeäksi kirjoituspulmien, tutkimuksen rönsyjen ja umpikujien kohdatessa muodostuukin työn ohjaajan tuki.

Elämä vie. Kuva: P. Peltoniemi

Kun elämä vie, tutkimus ei aina muutenkaan etene suunnitellulla tavalla tai suunnitellussa aikataulussa. Voi varmaan sanoa, että tutkimus edistyy harvoin, jos koskaan, aivan etukäteiskaavailujen mukaan. Onneksi samoin kuin voin turvautua ystävien tukeen ja apuun erilaisten elämään kuuluvien ongelmien ja murheiden kohdatessa, voin luottaa tutkimuksen teon hidastuessa tai pysähtyessä ohjaajieni tukeen ja asiantuntemukseen.

Itselläni on ollut onni saada kannustavat ohjaajat. Heidän rohkaisevat sanansa ja tsemppauksensa ovat merkinneet vuosien mittaan uskomattoman paljon. Ilman heitä olisin tuskin tässäkään!

On olemassa ohjaajia ja Ohjaajia, elämää suurempia ihmisiä. Heistä kannattaa pitää kiinni.


Viitteet

Bonner, Withold & Reuter, Ewald. (2011). Umbrüche in der Germanistik : Ausgewählte Beiträge der Finnischen Germanistentagung 2009. Frankfurt am Main: Peter Lang Verlag. (Finnische Beiträge zur Germanistik 26).

Peltoniemi, Päivi (2011). Zur Vagheit der wissenschaftlichen Begriffe - Am Beispiel einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie. Julkaisussa: Bonner, W./Reuter, E. (Hrsg.). Umbrüche in der Germanistik. Ausgewählte Beiträge der finnischen Germanistentagung 2009. Frankfurt am Main: Peter Lang, 139-149. (Finnische Beiträge zur Germanistik. Hyvärinen, I./Korhonen, J. (Hrsg.).)

© P. Peltoniemi.

Palapeliä

Viimeistelin ja täydensin alkukesällä kahta tieteellistä artikkeliani. Toinen lähti referee-kierrokselle ja yritin laatia tekstini niin tarkaksi kuin mahdollista. Toinen taas tuli takaisin refereen hyväksynnän ja kommenttien kera, ja tein tekstiin pyydetyt muutokset (ks. Peltoniemi 2011).

Molempien artikkeleiden kirjoittaminen ja täydentäminen tuntui jossain määrin palapelin kokoamiselta: puuttuvien palojen etsimiseltä ja tarkistamiselta. Sitähän kirjoittaminen ja erityisesti tieteellinen kirjoittaminen juuri on: etsimistä, täydentämistä, muokkausta ja muotoilua. Mahdollisimman yksinkertaista ja täsmällistä ilmaisua.

Yhdessä. Kuva: P. Peltoniemi

Myös tervehtymisen ja toipumisen suhteen tilanne tuntuu välillä palapelin kokoamiselta: puuttuvien palojen etsimiseltä ja löydettyjen tarkistamiselta. Silti huomaan ajattelevani, että minullahan pitäisi jo olla kaikki palat: Lepo. Liikunta. Ravitsemus. - Missä on vika, kun yhtälö ei nyt tunnukaan toimivan? Olenko laiminlyönyt jonkin osa-alueen liian kauan, ja ongelma on siinä? Miksi palat eivät millään tunnu sopivan paikoilleen? Puuttuuko kuitenkin jotain?

Mietin ja aikain päästä huomaan lisää paloja. En vain ole nähnyt niitä. Kehon kuuntelu. Kivun kuuntelu. - Niin, nimenomaan kuuntelu, rentona oleminen, ei oma yrittäminen. Heti kun alan yrittää, lakkaan kuulemasta. Erityisesti kivun kuuntelu on vaikeaa, mutta ehkä opin vielä olemaan yrittämättä, hetki hetkeltä...

Sitten näen jo jotain muutakin: ei määrä, vaan se laatu. Ei määrä levossa, liikunnassa, eikä ravitsemuksessa. Ainoastaan riittävästi ja riittävän laatuisena. Siinäpä opettelemista, ja samassa oivallan yhden palan: ei niin, että minulla on keho, epäkuntoinen sellainen, vaan minä olen kehoni...

Ei, tämä ei kyllä ole yksinkertaista, kaikkea muuta! Onneksi näiden lisäksi on ainakin vielä yksi pala. Ystävät. Yksin tähän ei tarvitse pystyä.


Viitteet

Peltoniemi, P. (2012). Die Makro- und Mikrostruktur des Werkes Wörterbuch der Zoologie anhand einiger Rezensionen. Teoksessa:  Hyvärinen, Irma & Jarmo Korhonen (toim.). Finnische Beiträge zur Germanistik. Frankfurt am Main: Peter Lang, 10 s.

Vapa, M., Peltoniemi, P. & Perälä, S. (2011). Kehon kuuntelun opas. 2.painos. Kurikka: Valmiixi.

© P. Peltoniemi.

Julkaistu 01.08.2011, päivitetty (linkkejä lisätty) 10.11.2012.

Julkaisumaailmaan

Moni asia on kietoutunut viime aikoina yllättävällä tavalla yhteen. Yksi niistä on julkaiseminen.

Työstin kuun alussa referee-kierrokselta saamaani artikkelia (Peltoniemi 2010). Sen toimitustyöstä ja julkaisemisesta huolehtii oma toimituksensa, mutta kyseiseen konferenssijulkaisuun liittyvät ohjeet ovat silti tulleet tutuiksi myös kirjoittajana.

Julkaisuohjeet ovat tärkeitä kaikille tutkijoille. Yliopistoilla on omat ohjeensa julkaisuille, jotka ilmestyvät niiden julkaisusarjoissa. Tutkijan tulee tuntea ohjeet, sillä niiden noudattaminen nopeuttaa julkaisun hyväksymistä ja itse julkaisuprosessia. Esimerkiksi väitöskirjaprosessiin vedoksen tarkastuksineen kannattaa varata aikaa vähintään kaksi kuukautta, joten tutkija haluaa varmastikin lyhentää prosessia, mikäli mahdollista. (Ks. Viertola & Mäkinen 2008.)

Alunperin en suunnitellut yritystoimintaani julkaisuja - tai kyllä ne suunnitelmissa olivat, mutta tulevaisuuden visioina. Nyt näyttää siltä, että visiot alkavat toteutua odotettua nopeammin. Kesän alussa saimme ajatuksen kirjoittaa popularisoitu julkaisu Vapan tutkimuksen pohjalta: avata kehon kuuntelua kaikille siitä kiinnostuneille (ks. Vapa 2010). Nyt julkaisu (Vapa & Peltoniemi 2010) on saatavilla jo useilla paikkakunnilla ympäri Suomen ja tilattavissa myös netistä - niin ikään monesta eri nettikaupasta. Saamamme palaute on ollut todella innostavaa!

Maailmaan. Kuva: P. Peltoniemi

Osallistuin kuun vaihteessa Vaasan yliopistossa järjestettyyn konferenssiin GeFoText2010, jonka teemana oli väljästi ilmaistuna arvostelut: kirja-arvostelut, musiikkiarvostelut ja niin edelleen. Teema liittyi siis kirjallisuuteen, sen julkaisemiseen ja siitä kirjoitettuihin arvosteluihin sekä arvostelujen tutkimiseen ja sitä kautta muun muassa sanakirjoihin ja käännöskirjallisuuteen. Konferenssin ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen myös julkaisujen tuottamisen - julkaisemisen - näkökulmasta. Se antoi monia uusia ajatuksia kirjallisten julkaisujen esittelyjä ja arvosteluja sekä niiden kirjoittamista ja tulkintaa koskien. Esimerkiksi kirja-arvostelu kohdistuu usein näennäisesti itse julkaisuun, mutta käytännössä se voi kuitenkin kohdistua julkaisun sijasta käännökseen tai kirjailijaan.

Julkaisun saaminen painokuntoon ja sen ilmestyminen on omalla tavallaan hyvin vapauttavaa, on julkaisu laajuudeltaan sitten minkä kokoinen tahansa. Julkaisun tullessa valmiiksi muut pinnan alla odottaneet ideat saavat tilaa nousta esiin.

Tällä hetkellä työn alla onkin kaksi uutta julkaisua. Toinen liittyy biologiaan, toinen lääketieteeseen. Molemmilla julkaisuilla on tieteellinen taustansa. Edellistä ideaa olen työstänyt jo jonkin aikaa, joten se valmistunee ensin. Tosin siihen tarvitsen vielä jonkin verran kuvia. Jälkimmäinen projekti on hyvin kiehtova ja sen muotoutuminen julkaisuksi vaatii hieman enemmän aikaa. Kirjoitamme sitä kuitenkin yhdessä toisen kirjoittajan kanssa, joten työ kypsyy myös keskusteluidemme kautta. Kerron julkaisuistamme lähiaikoina lisää!


Viitteet

Peltoniemi, P. (2010). Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta. Julkaisussa: Nissilä, N. & Siponkoski, N.. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. No. 37. Vaasa: Vaasan yliopisto, 257-268.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Vapa, M. & Peltoniemi, P. (2010). Kehon kuuntelun opas. Vaasa: Lootus-kirja.

Viertola, Virpi & Olli Mäkinen (2008). Ohjeet Vaasan yliopiston julkaisusarjoihin kirjoittaville. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 57, Pedagogiikka I. Vaasa: Vaasan yliopisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 17.08.2011.

Tutkimusblogiin viittaaminen

Olen saanut paljon palautetta - suuret kiitokset teille siitä! Palautteesta nousi kysymys tutkimusblogiin viittaamisesta.

Blogini tekstejä, kuten kaikkia tekstejä ja muuta luovaa työnjälkeä, suojaa tekijänoikeus. Teksteihini eli kirjoittamiini ajatuksiin saa kuitenkin viitata lähteen ilmoittamalla. Sen voi tehdä paperijulkaisussa seuraavasti:

Peltoniemi, P. (201x). Valmiixi.fi:n tutkimusblogi. [lainattu pp.kk.vvvv]. Saatavana: http://www.valmiixi.fi/.

Koristeomenapuu. Kuva: P. Peltoniemi

Viittaukset yksittäisiin postauksiin voi tehdä samaan tapaan yksilöimällä postauksen otsikon ja www-osoitteen. Tekstien julkaisupäivät ja viimeiset päivitykset käyvät ilmi kustakin postauksesta. Digitaalisessa julkaisussa linkityksen voi tehdä myös suoraan postauksen osoitteeseen.

Moni on myös löytänyt tutkimusblogini kautta itselleen hyödyllisiä linkkejä. Niihin ja niiden ajatuksiin viitataan luonnollisesti alkuperäislähdettä käyttäen.

Viittauksiin liittyen minulla on yksi pyyntö: Laittakaa mielellään tiedoksi teksteihini tekemänne viittaukset, vaikkapa sähköpostilla tai kommenttina kyseisen postauksen perään!

© P. Peltoniemi.

Julkaistu 05.10.2010, päivitetty 14.02.2013.

Inspiraation lähde ja tieteellinen kirjoittaminen

Pari viime viikkoa on mennyt melko tarkasti kirjoittaessa. Työn alla on kehon kuunteluun liittyvän artikkelin lisäksi popularisoitu julkaisu samasta aiheesta yhdessä toisen kirjoittajan kanssa - tästä kuitenkin lisää syyskuun puolella!

Kirjoittamisen tueksi on laadittu paljon erilaisia kirjoitus- ja opinnäyteoppaita. Ne antavat ohjeita esimerkiksi siitä, mitä sanotaan ja miten se sanotaan (Mesikämmen 2003). Myös tieteellisesti laadukasta tekstiä voi kirjoittaa eri tavoilla ja tyylilajeilla (Kinnunen & Löytty 2002). Lisäksi verkosta löytyy neuvoja tekstin kielelliseen asuun, vaikkapa Verkkokieliopin muodossa (Savolainen 2001).

Kirjoittamisohjeet ovat työkaluja, mutta kirjoittaminen on kuitenkin luovaa työtä, joten tarvitsen siihen ohjeiden lisäksi muutakin. Teksti ei synny pakottamalla.

Esimerkiksi graduprosessissa kirjoittajalle annetaan usein ohjeeksi kirjoittaa koko ajan ja hyödyntää lyhyetkin tovit. Prosessikirjoittaminen eli tekstin eteneminen vaiheittain on monesti hyvä ratkaisu - luova työ jos mikä valmistuu pala kerrallaan. Silti kirjoittamisongelmien ratkaisu ei välttämättä auta kirjoittajaa tekstintuottamisen alkuun (ks. Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009).

Inspiraation lähde. Kuva: C. Gripenberg

Fiilistä, puhumattakaan inspiraatiota, ei kuulemma kannata jäädä odottelemaan tieteellisessäkään kirjoittamisessa. - Mikä minut sitten saa kirjoittamaan?

Sen lisäksi, että kirjoitan merkityksellisinä pitämistäni aiheista ja ajattelen kirjoittaessani lukijoiksi minulle tärkeitä ihmisiä, inspiraationi lähteenä toimivat valokuvat. Eivät kuitenkaan mitkä tahansa kuvat, vaan tiimini vahvat, mukanaan vievät kuvat, joiden tunnelma kantaa. Voin vain arvailla tarinoita kuvien takana, mutta aistin niissä hiljaisuuden voiman.

Juuri nämä kuvat saavat tekstini idean eloon ja tuovat siihen lämpöä ja voimaa. Ne toimivat inspiraationi lähteenä ja tekevät kirjoittamisesta minulle nautinnon.


Viitteet

Kinnunen, Merja & Olli Löytty (toim.) (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

Lindblom-Ylänne, Sari & Anne Nevgi (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.

Mesikämmen, Jani (2003). Työkaluja tutkijan pakkiin. Agricolan kirja-arvostelu teoksesta Kinnunen & Löytty (toim.) (2002).

Savolainen, Erkki (2001). Verkkokielioppi. Finn-Lectura.

© P. Peltoniemi. 

Päivitetty (linkkejä lisätty) 15.9.2010.