Hukassa ja rahaton - tutkijan arki?

Kävin vuodenvaihteen paikkeilla mielenkiintoisen keskustelun henkilön kanssa, joka seuraa läheltä yliopisto-opiskelijoiden elämää. Hän kertoi, miten odottamattomia tunteita ajatus valmistumisesta ja työelämään siirtymisestä voi herättää. Jäin miettimään keskustelun pohjalta niitä tilanteita, joissa opiskelijat tuntevat olevansa hukassa opintojensa, valmistumisen, töiden tai ylipäätään elämänsä kanssa.

Ainoita tehtäviensä kanssa hukassa olevia eivät kuitenkaan ole opiskelijat. Suomen brändityöryhmä pääsi juuri julistamasta, kuinka vähintään 50 % Suomen maataloustuotannosta pitäisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä (STT/ Kaleva 2010). Mikä tavoite! Vähintäänkin kunnianhimoinen, kun luomutuotannon osuus on nyt vain muutaman prosentin luokkaa. Kriittiset tahot toki ehtivät kohta kumota ajatuksen epärealistisena.

Ei siinä mitään. Tavoitteita, kunnianhimoisiakin, on hyvä olla. Kun tavoitteen asettaa riittävän korkealle, on siitä vähän varaa myös pudottaa. Ei sitä tietysti muiden tarvitse pudottaa, vaan itse tavoitteen asettajan.

Tutkija on omassa elämäntilanteessaan ehkä hitusen vähemmän hukassa kuin perustutkinnon suorittaja, vaikka ei siitäkään tosin aina ole varmuutta. Tutkijan ongelmana on kuitenkin hyvin usein raha eli sen puute.

Parhaillaan on menossa useita apurahahakuja. Ne löytyvät melko kattavasti TURA-tutkimusrahoitustiedotuksen kautta. Suomen Kulttuurirahaston apurahojen haku maakunnassa on meneillään helmikuun 10. päivään saakka. Lisäksi avoinna on muitakin hakuja eri tarkoituksiin. Esim. maataloutta edistäviin tutkimuksiin apurahaa voi hakea Agronomiliiton toimistosta maaliskuun alkuun mennessä. Rahoitusta voi hakea myös paikallisilta säätiöiltä, kuten vaikkapa Kauhajoen Kulttuurisäätiöltä, jonka apurahat ovat haettavissa helmikuun loppuun mennessä.

Eksynyt... Kuva: C. Gripenberg

Tutkijoiden lisäksi lähes rahattomia ovat kohta myös Kotimaiset Kasvikset ja Ruokatieto. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Kotimaisille Kasviksille vain 250 000 euron määrärahan haetun 450 000 euron sijaan. Puutarha-alan yhdistys sai ministeriön päätöksen tämän vuoden rahoituksesta niinkin ajoissa kuin jouluviikolla. Valtio näytti, ettei se halua tukea yhdistyksen työtä suomalaisten kasvisten puolesta. Sirkkalehti ja kotimaisen tuotannon korkea laatu ei vaakakupissa paljoa painanut. (Lehtonen 2011.)

Ruokatieto haki rahoitusta tälle vuodelle hieman Kotimaisia Kasviksia vähemmän eli 400 000 euroa. Ministeriö päätti myöntää sille 156 000 euroa. Yhdistys joutuukin nyt tinkimään koululaisille suunnatun oppimateriaalin ylläpidosta ja kehittämisestä. Aineistoa pellolta pöytään on kehitetty parikymmentä vuotta, joten päätöstä ei voi pitää muuta kuin päättömänä. Yhdistys keskittää toimintansa tänä vuonna pitkälti tunnetuimpaan kotimaisuudesta kertovaan merkkiin eli Hyvää Suomesta -joutsenlippuun sekä uutispalvelun jatkamiseen. Sivuston 10 000 viikoittaista kävijää, kouluruokailun henkilöstö, opettajat ja koululaiset joutuvat pärjäämään vanhentuvalla ruokatiedolla. (Halla 2011.)

Näitä uutisia lukiessa ei voi enää edes ihmetellä. Ministeriöllä luulisi olevan näkemystä ja rahaa. Heidän luulisi myös kuulleen Suomen brändityöryhmän mietteistä. Onneksi olen tutkija. Olen mieluummin rahaton kuin hukassa.


Viitteet

Halla, Tarja (2011). Ruokatieto jatkaa uutistoimintaa. Koulujen opetusmateriaali joutui vaakalaudalle. Maaseudun Tulevaisuus n:o 5, 10.

Lehtonen, Satu (2011). Kotimaisten Kasvisten toiminta vaarassa - julkinen rahoitus romahti. Maaseudun Tulevaisuus n:o 3, 5.

STT/ Kaleva (2010). Brändityöryhmä: Suomesta luomumaa. Kaleva 25.11.2010.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty 30.12.2012.

Tutkimussuunnitelma matkaan lähtiessä

Tutkimusta tehdessä yksityiskohtien näkeminen on tärkeää, mutta tutkimusaiheen valinnan, tavoitteen asettamisen sekä aineiston ja menetelmien etsimisen jälkeen on kuitenkin aika nostaa katse ja laatia tutkimussuunnitelma. Sitä kirjoittaessa joudun miettimään tarkemmin, mistä tutkimuksessani on oikeastaan kyse: mitä tutkin ja miten, ja miksi tutkimukseni on tärkeää (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Tutkimussuunnitelman laatimisesta on monenlaista hyötyä. Ensinnäkin se auttaa sitoutumaan valittuun tutkimusaiheeseen. Lisäksi se ohjaa ja suuntaa eri tutkimusvaiheiden käytännön toteuttamista, vaikka sitä joutuukin yleensä tarkentamaan. (Hirsjärvi ym. 2009.) Tutkimussuunnitelma on myös minun ja ohjaajani yhteinen työväline ja vie siten tutkimusprosessia eteenpäin. Siksi sen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa.

Yritykseni liikeidean sparraaja, innovaatioasiamies Hakala antoi liiketoimintasuunnitelman laatimiseen liittyen hyvän ajatuksen. Hän kertoi kurssista, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää yrityksen toiminta-ajatus toimivaksi liikeideaksi. Heti ensimmäisenä kurssipäivänä osallistujat pääsivät laatimaan suunnitelmaa, mutta liiketoimintasuunnitelman sijasta tehtävänä olikin kirjoittaa matkasuunnitelma Suomesta Bangkokiin. Samaa tehtävää tehtiin vielä seuraavankin päivän ajan. Viimeisenä kurssipäivänä asia oli kuitenkin sisäistetty ja itse liiketoimintasuunnitelma valmistui nopeasti. Myös lopputulos oli laadukasta: joka ainoa pikkukivi, mahdollinen tyrsky, tuulensuunta ja -nopeus oli huomioitu, samoin kuin päätyminen päämäärän sijasta lähisaarelle.

Päämäärä. Kuva: C. Gripenberg

Tutkimussuunnitelmaan ei sentään tarvitse kirjata kaikkia mahdollisia muuttujia (ks. Savolainen 2007), vaan karille karahtaneen ongelmanasettelun voi saada toimivaksi esimerkiksi rajaamalla tutkimuskohdetta lisää tai vaihtamalla tutkimuksen näkökulma toiseksi (Alasuutari 1999).

Suunnitelmaa laatiessa kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki kirjoittaminen, myös pro gradu -tutkimuksen tai väitöskirjan tutkimussuunnitelman laatiminen on luovaa työtä, eikä se sanan varsinaisessa merkityksessä valmistu - ei ainakaan kerralla tai hetkessä. Tutkimuksen alussa ja aika ajoin tutkimusta tehdessä on siksi hyvä nostaa katse ylös ja tarkastella, miltä ympärillä itse asiassa näyttää tai mitä taivaalla tapahtuu, ja minne olenkaan matkalla.


Viitteet

Alasuutari, Pertti (1999). Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino.

Hakala, Anssi, innovaatioasiamies. Vaasa Science Park & Vaasan yliopisto.

Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Savolainen, Sakari (2007). Tutki ja kirjoita. Referaatti opettajan cl-opintoja varten. Helsingin yliopisto.

© P. Peltoniemi.

Päivitetty (linkkejä lisätty) 29.8.2010.