Lapsuudenkodissa oli Wanha Raamattu. Paksu nahkakantinen, iso kirja.
Ihmettelimme sen kokoa ja hauraita sivuja ja käänsimme niitä varovasti. Koukeroinen teksti oli kummallista, mutta ei edes lapsille mahdotonta lukea, tuohon aikaan. Lue lisää...
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti