Carola Häggkvistin säveltämä "Himlen i min famn" kertoo Mariasta. Se on hänen kehtolaulunsa sylissä makaavalle pienokaiselle. Marian mieli on täynnä ajatuksia ja kysymyksiä. Silti "Taivas sylissäni" pukee sanoiksi myös monen, ihan tavallisen äidin ajatukset ja kysymykset - pelotkin - omaa pientä lastaan koskien.
Laulun melodia ja rytmi on tarttuva ja kantava, tuudittava ja lohduttava. Ei ihme, että laulun hieno suomenkielinen versio on ilmestynyt myös Jakarandan samannimisellä levyllä.
Laulua on ihana laulaa myös sen herkän sanoituksen vuoksi. Kaikkein puhuttelevin, surullinenkin, on kohta, jossa lauletaan enkelistä: enkeli on mennyt. Miksi, mihin hän on mennyt?
Säteet. Kuva: P. Peltoniemi.
Vai tarkoittaako se sitä, että täällä oli enkeli? Huomasinko hänet, huomasinko valonsäteet? Muistanko vielä enkeleitä... Lapsuudessa minulla oli suojelusenkeli - olenko unohtanut hänet vuosien saatossa? Vai huomaanko, kuinka enkeli kulkee yhä mukanani?
Silloin laulu muuttuukin riemulliseksi. Taivas koskettaa maata, tästä on enkeli mennyt.
Viite
Kauneimmat joululaulut - laulujen taustat (2014). Suomen Lähetysseura.
© P. Peltoniemi.
Julkaistu 21.12.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti