Tutkimuksella koko kuva?

Joulu on suklaan ehdotonta sesonkiaikaa. Suomalainen syö suklaata keskimäärin seitsemän ja puoli kiloa vuodessa (Nelonen.fi 2010). Suurin osa tästä on maitosuklaata, mutta tumman suklaan osuus kasvaa. Vuoden alussa se oli noin kymmenen prosenttia. (Op.fi 2010.)

Suklaalla on tutkitusti useita erilaisia terveysvaikutuksia. Yksi uusimmista tutkimuksista on tehty Hullin yliopistossa ja sen mukaan tumma suklaa auttaa vähentämään merkittävästi kroonisen väsymysoireyhtymän (CFS) oireita (Luquesi 2010). Tutkimus julkaistiin marraskuun lopussa Nutrition Journal -lehdessä.

Tumman suklaan tiedetään ennestään muun muassa lisäävän hyvän kolesterolin osuutta veressä ja vähentävän tätä kautta tyypin 2 diabetesta sairastavien riskiä saada sydänkohtaus. Polyfenolipitoisena se myös lisää hermovälittäjäaineiden tuotantoa aivoissa. Nyt tutkittiin kuitenkin ensi kertaa suklaan vaikutuksia väsymysoireyhtymästä kärsivillä. (Luquesi 2010.)

Tutkimus tuloksineen on mielenkiintoinen, mutta se herättää väistämättä kysymyksiä. Kuinka laajan kuvan asioista se antaa?

Laaja. Kuva: P. Peltoniemi

Tutkimusta johtaneen professori Atkinin mukaan tutkimustulokset ovat yllättävän selkeitä erityisesti sen vuoksi, että tutkimukseen osallistui vain kymmenen henkilöä, kuusi naista ja neljä miestä. Hän pitää tuloksia rohkaisevina, mutta toteaa, että lisätutkimuksia vaaditaan suuremmalla joukolla. (Luquesi 2010.) Kysymyksellä tutkimuksen antaman kuvan laajuudesta en tarkoitakaan tutkimusjoukon kokoa, vaan muuta.

Tummalla suklaalla tarkoitettiin Hullin yliopiston tutkimuksessa suklaata, jonka kaakaopitoisuus on 85 % (Luquesi 2010). Suomessa tummaksi suklaaksi kelpuutetaan vähän vaihdellen vähintään 35, 45 tai 53 % kaakaota sisältävä herkku (ks. esim. Pihlajasaari 2008). Markkinoilla olevien raakasuklaiden kaakaopitoisuus vaihtelee yleensä 50 ja 70 % välillä, mutta se voi nousta aina 99 %:iin asti. Hullin yliopiston tutkimuksessa käytetty tumma suklaa oli siis kaakaopitoisuudeltaan täysin toista kuin meillä myytävä, kymmenesosan markkinoista vallannut tumma suklaa.

Vielä mielenkiintoisempaa kuin tietää kaakaon vaikutuksesta väsymysoireyhtymään olisi tutkia oikean raakasuklaan vaikutusta ei vain ihmisten pitkäaikaiseen uupumukseen, vaan yleiseen terveydentilaan. Kun tummasta suklaasta jätettäisiin pois sokeri, mahdolliset lisäaineet ja maidon ainesosat ja niiden sijaan käytettäisiin prosessoimattomia raaka-aineita, voisi tutkimuksen tulos olla entistä odottamattomampi - myös pienellä joukolla.

Jäänkin usein tutkimusta tehdessäni miettimään, mihin nippelitietoa tarvitaan. Pienten yksityiskohtien tarkastelu voi sinänsä olla mielenkiintoista, mutta viekö se lopulta eteenpäin? Toki on tärkeää, että masennus- ja unilääkkeiden sijaan kroonisesta uupumuksesta kärsiviä ihmisiä ohjattaisiin nauttimaan oikeaa kaakaota ja suklaata, mutta yhtä tärkeää olisi muistuttaa esimerkiksi sokerin haitallisuudesta terveydelle ja tarjota sen sijaan jokin toinen, terveellinen vaihtoehto. Kokonaisuutta ei voi unohtaa yksityiskohtia tarkastellessa. Siksi mietin, kuinka suppeaa kuvaa tutkimuksilla ihmisille loppujen lopuksi luodaan.


Viitteet

Luquesi, Andrea (2010). Chocolate reduces effect of chronic fatigue syndrome, study finds. The University of Hull.

Nelonen.fi (2010). Näin tehdään suklaata pienessä suklaatehtaassa.

Op.fi (2010). Taantuma nakersi Fazeria viime vuonna (Kauppalehti.fi).

Pihlajasaari, Jouni (2008). Suomalainen syö vuodessa seitsemän kiloa suklaata. Savon Sanomat 9.11.2008.

© P. Peltoniemi.