torstai 9. syyskuuta 2010

Hetkessä eläminen - kehon kuuntelu

Kirjoitin aiemmin, että tutkimuksen tekeminen on opettanut minulle hetkessä elämistä (ks. Klemola 2002). Äkkiä ajatellen voi tuntua siltä, että tutkimuksen tekemisellä ja hetkessä elämisellä ei ole mitään yhteistä, mutta oikeastaan yhteys on kuitenkin hyvin ymmärrettävä.

Tutkimuksen tekeminen on kohtuullisen suuri projekti - vaikka se olisi hallinnassa, sitä ei voi täysin hallita. Sen myötä vastaan tulee myös odottamatonta. Koska tutkimusta ei tehdä käden käänteessä, vaan se vie aikansa, se opettaa parhaimmillaan hetkeen tarttumista, siinä elämistä. Minulle juuri tämä on ollut yksi niistä teistä, jota kautta olen päätynyt kehon kuuntelun pariin.


Kerroin ensimmäisessä postauksessa, että tutkimukseni on vienyt minut myös täysin odottamattomiin paikkoihin. Juuri nyt olen sellaisessa tilanteessa - ja äärettömän iloinen siitä.

Saimme nimittäin juuri painosta kehon kuuntelun oppaan. Kirjoittamamme opas perustuu Vapan (2010) pro gradu -tutkimukseen Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -työn Vapa on kirjoittanut urheiluvalmennuksen näkökulmasta, mutta Kehon kuuntelun oppaan tarkoituksena on antaa yleistajuisia ohjeita kaikille kehon kuuntelusta kiinnostuneille (Vapa & Peltoniemi 2010). Opas esittää kehon kuuntelun teorian tiiviissä muodossa, mutta lisäksi se antaa käytännön ohjeita kehon kuuntelun oppimiseen ja opettamiseen.

Oppaan tekeminen on ollut hyvin antoisaa. Tuntuu, että se on monessa suhteessa uuden alku. Mielenkiinnolla odotan, mihin kaikkeen tutkimukseni minut vielä viekään.


Viitteet

Klemola, Timo (2002). Kehontietoisuuden harjoittaminen: taiji, yi quan ja seisomisen taito. Julkaisussa: Fysioterapia 6/2002, 4-9.

Vapa, M. (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Vapa, M. & Peltoniemi, P. (2010). Kehon kuuntelun opas. Kurikka: Valmiixi.

© P. Peltoniemi.

Julkaistu 09.09.2010, päivitetty (linkkejä) 04.07.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti